Hölmölän Nordea

[Asko Ikävalko]

Tässäpä päivän hölmöläisvitsi:
http://dy.fi/eux


Tuon mukaan kassapalveluiden aukioloa on rajoitettu sen vuoksi, että
virkailijoille jäisi enemmän aikaa mm. lainaneuvotteluille. Mutta jos
konttorissa ei ole ainoatakaan asiakasta ja virkailijat istuu pelaamassa
virtuaalipasianssia, niin minkä ihmeen vuoksi eivät voi palvella
paikalle osuvaa asiakasta?

Sanotaan, että Suomi on kaavoihinsa kangistunut maa. Tämä tarina kyllä
taas valitettavasti vahvistaa tuota.

Herrat istuu työryhmissä laatimassa selvitystä asiakkaiden
käyttäytymisestä ja sen perusteella tekevät tuollaisen ohjesäännön,
ettei asiakasta saa palvella vaikka aikaa olisi.


-Asko

[Otto J. Makela]

Post by Asko Ikävalko
http://dy.fi/eux
Tuon mukaan kassapalveluiden aukioloa on rajoitettu sen vuoksi, että
virkailijoille jäisi enemmän aikaa mm. lainaneuvotteluille. Mutta jos
konttorissa ei ole ainoatakaan asiakasta ja virkailijat istuu
pelaamassa virtuaalipasianssia, niin minkä ihmeen vuoksi eivät voi
palvella paikalle osuvaa asiakasta?
Sanotaan, että Suomi on kaavoihinsa kangistunut maa. Tämä tarina kyllä
taas valitettavasti vahvistaa tuota.
Herrat istuu työryhmissä laatimassa selvitystä asiakkaiden
käyttäytymisestä ja sen perusteella tekevät tuollaisen ohjesäännön,
ettei asiakasta saa palvella vaikka aikaa olisi.

Niistä konttorissa käyvistä 2-3% asiakkaista yritetään aktiivisesti
eroon koska niiden kustannusvastaava laskuttaminen on turhan kuuma
peruna. Tekemällä konttorissa käyminen asteittain vaikeammaksi saadaan
ne hiljaa siirtymään "muualle" tai vaihtamaan toimintatapojaan.

Internetin olemassaolo on muuttanut jo kirjakaupat ja matkailualan,
pankkiala on muutoksessa. Moni muukin business tulee muuttumaan
tietoliikenteen ja automatisoidun tuottamisen yleistyessä.

Herää vaan kysymys, mistä pidemmällä aikavälillä ne maksukykyiset
kuluttajat saadaan ostamaan näitä palveluita ja tuotteita kun kaikki
palkansaajat on potkittu niistä hommista?

[Asko Ikävalko]

Post by Otto J. Makela
Niistä konttorissa käyvistä 2-3% asiakkaista yritetään aktiivisesti
eroon

Kunhan nyt saisivat ensin ne Panoautomaatit (on siinäkin nimi!?)
levitettyä ympäri Suomen ja vasta sitten lakkauttaisivat konttorissa
tarjottavat panopalvelut. :)

Post by Otto J. Makela
Tekemällä konttorissa käyminen asteittain vaikeammaksi saadaan
ne hiljaa siirtymään "muualle" tai vaihtamaan toimintatapojaan.

Mielenkiinnolla odotan koska Osuuspankkini pakottaa minut luopumaan
paperisesta tiliotteesta ja Visa-laskusta.

Onko muuten kukaan viime aikoina maksanut Visa laskuaan Osuuspankin
nettipankissa e-laskuna? Vieläkö se vaatii kymmenkunta klikkausta, että
pääsee katsomaan laskun erittelyn PDF:nä? Ja pitääkö sen jälkeen
uudelleen sisäänkirjautua nettipankkiin hyväksyäkseen laskun maksuun?
Muutama vuosi sitten kokeilin noita e-laskuja Visa -laskussani ja
sähkölaskussani, mutta melko nopeasti palasin takaisin paperilaskuihin.

Post by Otto J. Makela
Internetin olemassaolo on muuttanut jo kirjakaupat ja matkailualan,
pankkiala on muutoksessa. Moni muukin business tulee muuttumaan
tietoliikenteen ja automatisoidun tuottamisen yleistyessä.

On kyllä mielenkiintoista nähdä millainen maailma on 20 vuoden päästä.
Luultavasti monessakaan kaupassa ei enää istu kassaneidit lukemassa
viivakoodeja, vaan asiakas rahastaa itse itseänsä Ikea-tyyliin. Ja
tuotteet tunnistetaan RFID-tageilla suoraan ostoskärrystä.

Post by Otto J. Makela
Herää vaan kysymys, mistä pidemmällä aikavälillä ne maksukykyiset
kuluttajat saadaan ostamaan näitä palveluita ja tuotteita kun kaikki
palkansaajat on potkittu niistä hommista?

En ymmärrä kysymystä. Ostamaan mitä palveluita, ja potkittu mistä hommista?

-Asko

[Sami Setälä]

Post by Asko Ikävalko
Mielenkiinnolla odotan koska Osuuspankkini pakottaa minut luopumaan
paperisesta tiliotteesta ja Visa-laskusta.

Täälläpäin se tapahtui tiliotteen osalta jo vuosia sitten, olisikohan
ainakin kolmisen vuotta aikaa siitä, kun paperitiliotteelle lätkäistiin
kipurajan ylittävä hinta.

Post by Asko Ikävalko
Onko muuten kukaan viime aikoina maksanut Visa laskuaan Osuuspankin
nettipankissa e-laskuna? Vieläkö se vaatii kymmenkunta klikkausta, että
pääsee katsomaan laskun erittelyn PDF:nä? Ja pitääkö sen jälkeen uudelleen
sisäänkirjautua nettipankkiin hyväksyäkseen laskun maksuun? Muutama vuosi
sitten kokeilin noita e-laskuja Visa -laskussani ja sähkölaskussani, mutta
melko nopeasti palasin takaisin paperilaskuihin.

Juuri Visa-laskua en ole sähköiseksi muuttanut, mutta monta muuta kyllä.
Vaatikohan e-laskun avaaminen pdf:nä ruudulle muistaakseni noin kaksi
klikkausta kirjautumisen jälkeen, ja se aukeaa uuteen ikkunaan saatteella
että "verkkopankki jää auki taustalle mutta istunto katkeaa 20min
käyttämättömyyden jälkeen". Ja puhun siis nimenomaan Osuuspankin
verkkopankista.

Edit: kävin kokeilemassa. Kirjautumisen jälkeen etusivulla klikkaa
laskuttajan nimeä kohdassa hyväksymättömät e-laskut. Klikkaa maksutietojen
ja maksulle kohdistettavan tilin alta "katso e-lasku". Mikäli tuosta
aukeava tekstimuotoinen listaus laskun sisällöstä ei riitä, klikkaa "laskun
kuva ja lisätiedot", jolloin tuo pdf aukeaa toiseen ikkunaan. Tosin melko
hyvin nuo kaksi linkkiä on piilotettu sinne leipätekstin joukkoon.

Post by Asko Ikävalko

Post by Otto J. Makela
Herää vaan kysymys, mistä pidemmällä aikavälillä ne maksukykyiset
kuluttajat saadaan ostamaan näitä palveluita ja tuotteita kun kaikki
palkansaajat on potkittu niistä hommista?

En ymmärrä kysymystä. Ostamaan mitä palveluita, ja potkittu mistä hommista?

Ostamaan pankkipalveluita kun virkailijat on potkittu pois?

-Sami-

[k***@helsinki.fi.invalid]

Sami Setälä <***@gmail.com.invalid> wrote:

(Tieto siitä ketä lainattu puuttuu minun lukijastani. Samaa olen huomannut
useamman ihmisten kirjoittamista viesteistä jo jonkin ajan. Aikasemmin
tällaiset ovat merkki siitä että Google on jotain päivittänyt,
eivät välitä minun lukijastani)

Post by Sami Setälä

Post by Asko Ikävalko

Post by Otto J. Makela
Herää vaan kysymys, mistä pidemmällä aikavälillä ne maksukykyiset
kuluttajat saadaan ostamaan näitä palveluita ja tuotteita kun kaikki
palkansaajat on potkittu niistä hommista?

En ymmärrä kysymystä. Ostamaan mitä palveluita, ja potkittu mistä hommista?

Ostamaan pankkipalveluita kun virkailijat on potkittu pois?

Koskisiko kysymys sitä että palvelun ostaminen vaatii edes jonkinlaista
ostovoimaa. Mikäli poispotkitut palkansaajat eivät löydä uutta työtä
kuluttajakunnan "kollektiivinen ostovoima" heikkenee?

[Reijo Korhonen]

Post by k***@helsinki.fi.invalid

Post by Sami Setälä
Ostamaan pankkipalveluita kun virkailijat on potkittu pois?

Koskisiko kysymys sitä että palvelun ostaminen vaatii edes jonkinlaista
ostovoimaa. Mikäli poispotkitut palkansaajat eivät löydä uutta työtä
kuluttajakunnan "kollektiivinen ostovoima" heikkenee?

Lyhyellä tähtäimellä eli kvartaalitalouden kolmen kuukauden jaksossa
vaikutusta ei kuitenkan huomaa. Siksi kvartaali vedetään näyttämään hyvää
ja seuraavat kvartaalit voivatkin näyttää sen jälkeen huonoa.

Jos mikään ei estä palvelujen siirtämistä verkkoon ja ihmistyövoiman
supistamista ja siten ihmisten ostovoiman heikkenemistä, niin näin
tapahtuu, jos se yhtiöistä katsoen tehostaa toimintaa.

Näitä kokonaisvaikutuksia ei kukaan mieti. "Palvelun" siirtyessä nettiin
ihmistyövoimaa ei tarvita, ihmisille ei tarvitse maksaa palkkaa ja
ihmisillä ei ole rahaa käyttää palveluita tai ostaa tuotteita, jolloin
kansantalouksien voluumi pakostakin laskee ja kun ei ole varaa ostaa niin
silloinhan kokonaisten tuotannonalojen pitää supistua tai jopa kuolla,
jolloin suuri osa ihmisistä on vaikeuksissa.

Jottei näin kävisi, pitäisi olla suunnitelma siitä, miten nettiin
siirtyvien palveluiden vaikutukset hoidetaan, mitä järkevää tehtävää
keksitään ihmisiile, joiden työt hoitaa netti ja jotka eivät saa enää
palkkaa. Senhän tiedämme että esimerkiksi vanhuksia hoitamassa ei ole
tarpeeksi väkeä.

[Sami Setälä]

Post by k***@helsinki.fi.invalid
(Tieto siitä ketä lainattu puuttuu minun lukijastani. Samaa olen huomannut
useamman ihmisten kirjoittamista viesteistä jo jonkin ajan. Aikasemmin
tällaiset ovat merkki siitä että Google on jotain päivittänyt,
eivät välitä minun lukijastani)

Tuo menee kyllä ihan minun piikkiini ainakin omassa viestissäni. Normaalisti
en jätä tuota lainattua henkilöä näkyviin, koska viestit kuitenkin
ketjuttuvat news-lukuohjelmissa oikein, eikä lainauksen kohteesta siten
pitäisi tulla epäselvyyttä. Vasta jos lainauksia tehdään "monessa tasossa"
eli useammalta edelliseltä kirjoittajalta, niin sitten tuo lainauksen
kohteen mainitseminen alkaa ehkä olla järkevää, tosin silloinkin oikeastaan
pitäisi näyttää kaikki lainauksen kohteet. Tuosta on toki mielipide-eroja,
että onko tuo lainatun nimen poisjättö hyvätapaista vai ei, mutta yli 15
vuoden aikana muodostunutta rutiinia en ajatellut enää tässä vaiheessa
newssien elinkaarta muuttaa. :)

Post by k***@helsinki.fi.invalid

Post by Sami Setälä

Post by Asko Ikävalko

Post by Otto J. Makela
Herää vaan kysymys, mistä pidemmällä aikavälillä ne maksukykyiset
kuluttajat saadaan ostamaan näitä palveluita ja tuotteita kun kaikki
palkansaajat on potkittu niistä hommista?

En ymmärrä kysymystä. Ostamaan mitä palveluita, ja potkittu mistä hommista?

Ostamaan pankkipalveluita kun virkailijat on potkittu pois?

Koskisiko kysymys sitä että palvelun ostaminen vaatii edes jonkinlaista
ostovoimaa. Mikäli poispotkitut palkansaajat eivät löydä uutta työtä
kuluttajakunnan "kollektiivinen ostovoima" heikkenee?

Aika pitkä päättelyketju, mutta taitaa olla tuo Otto ainoa joka osaa antaa
vastauksen mitä hän kysymyksellään haki.

-Sami-

[Asko Ikävalko]

Post by Sami Setälä
Täälläpäin se tapahtui tiliotteen osalta jo vuosia sitten, olisikohan
ainakin kolmisen vuotta aikaa siitä, kun paperitiliotteelle lätkäistiin
kipurajan ylittävä hinta.

Pari vuotta sitten tuo Keski-Uudenmaan Osuuspankkikin yksipuoleisesti
ilmoitti, että nyt siirrytään sähköisiin tiliotteisiin. Minä ilmoitin,
että ei käy, jolloin kyllä suostuivat säilyttämään paperisen tiliotteen.
Tietääkseni en tuosta maksa juuri mitään, kun (lähes) kaikki
palvelumaksut kuittaantuvat OP Bonuksilla.

Post by Sami Setälä
Edit: kävin kokeilemassa. Kirjautumisen jälkeen etusivulla klikkaa
laskuttajan nimeä kohdassa hyväksymättömät e-laskut. Klikkaa
maksutietojen ja maksulle kohdistettavan tilin alta "katso e-lasku".
Mikäli tuosta aukeava tekstimuotoinen listaus laskun sisällöstä ei
riitä, klikkaa "laskun kuva ja lisätiedot", jolloin tuo pdf aukeaa
toiseen ikkunaan.

Vielä pari vuotta sitten tuohon klikkailulistaan piti vielä lisätä
ainakin vastaus kysymykseen "Haluatko varmasti siirtyä Osuuspankin
ulkopuoliselle sivustolle?". Ja olisikohan sen jälkeen vielä tullut
popup, jossa kerrotaan että sinne siirrytään 3 sekunnin kuluttua.

Ja sieltä Luottokunnan sivuilta kun palatiin Osuuspankin sivuille, niin
siinä vaiheessa se kyllä kysyi muistaakseni käyttäjätunnuksen ja
salasanan uudestaan.

Ongelma koskee erityisesti juuri Visa-laskua, koska e-laskupalvelu
tarjoaa oletuksena maksettavaksi vaan sen minimierän. Mistään muualta et
näe koko Visa laskun yhteissummaa, kuin avaamalla PDF:n.

Sähkölaskuissa puolestaan oli se ongelma, että kun sieltä tulee kerran
vuodessa ne sähkön kulutuksesta kertovat graafit, niin ne pitää sieltä
PDF:stä kaivella. Oikeastaan pitää siis joka kuukausi avata se PDF, jos
ei ulkoa muista että minkä kuukauden PDF:stä ne tiedot löytyy.

Jotenkin nuo paperilaskut muutenkin sopivat omaan luonteenlaatuuni
paremmin. Pöydällä lojuva lappunen muistuttaa olemassaolostaan aina kun
istuudun tietokoneen äärelle, kun taas sähköpostin inboxissa lojuva
viesti saattaa helposti unohtua sinne eräpäivän yli. Ja kun lasku on
maksettu, laitan siihen kynällä merkinnän. Inboxiin se lasku saattaa
jäädä makaamaan, jolloin miettii viikon päästä että tulikohan se
maksettua vai ei.

Post by Sami Setälä
Ostamaan pankkipalveluita kun virkailijat on potkittu pois?

Jotenkin pankkipalvelujen ostaminen tuntuu oudolta käsitteeltä. Tokihan
niitä ostetaan yksityisiltä firmoilta, mutta monella ihmisellä taitaa
olla kuvitelma ne ovat ns. peruspalvelua siinä missä koululaitos ja
terveystoimi. Eli kuvitellaan pankkipalveluiden kuuluvan kaikille ja
ilmaiseksi. :) Eihän ne tietysti ilmaisia ole, mutta kun maksut ovat
ns. pakollisia, niin mielummin ajattelen nuo palvelumaksut
veroluontoisena pakollisena pahana, enkä niinkään ostoksilla käyntinä,
jossa kauppiaat verisesti taistelevat maksavista asiakkaista ja
tarjoavat ilmaisia kylkiäisiä sisäänvetotuotteina.

-Asko

[Paula Wirtanen]

Post by Asko Ikävalko
Pari vuotta sitten tuo Keski-Uudenmaan Osuuspankkikin yksipuoleisesti
ilmoitti, että nyt siirrytään sähköisiin tiliotteisiin. Minä ilmoitin,
että ei käy, jolloin kyllä suostuivat säilyttämään paperisen tiliotteen.
Tietääkseni en tuosta maksa juuri mitään, kun (lähes) kaikki
palvelumaksut kuittaantuvat OP Bonuksilla.

Miksi ihmeessä? Tuo sähköinen tiliotehan on loistava keksintö. Ei turhia
papereita lojumassa, vaan tarvittaessa pääset verkkopankkiin niitä
nuuskimaan. Ja tulostus onnistuu, jos sille on jokin erityinen tarve.
Eivätkä häviä.

Osuuspankki juu minullakin, oikein hyvin toiminut.

Mitä e-laskuihin tulee, niin riippuu tosiaan laskuttajasta tietomäärä.
Luottokunnalla näkyy vain minimierä, pitää mennä laskun kuvaan katsomaan
PDF. Periaatteessahan tuo tieto voisi hyvin näkyä siinä e-laskussakin,
kuten lähes kaikissa laskuissa näkyykin. Ja itse otan kaiken mahdollisen
e-laskuna verkkopankkiin, se ei ainakaan katoa ja on siellä odottamassa ja
muistuttamassa aina kun kirjautuu.

Visa-laskun suhteen siis ymmärrän kyllä hyvin paperilla olevan paremmuuden,
edellä kerrotuista syistä. Nähtäväksi jää, miten Luottokunta tulee
toimimaan jatkossa.

[Reijo Korhonen]

Post by Paula Wirtanen
Tuo sähköinen tiliotehan on loistava keksintö. Ei turhia
papereita lojumassa, vaan tarvittaessa pääset verkkopankkiin niitä
nuuskimaan. Ja tulostus onnistuu, jos sille on jokin erityinen tarve.
Eivätkä häviä.

Juu, laskujen tulostus on ulkoistettu kuluttajalle. Kätevää ja halpaa
(laskun lähettäjälle).

Kiva kun ei ole turhia papereita arkistoitavaksi kansioihin, mutta
toisaalta arkistointi eli tietojen löytäminen jälkeenpäin on todellinen
ongelma. Vaikka palveluntarjoajilla on jos minkälaista sähköistä
arkistoa, niin kuluttajan sopimukset ja laskut hajaantuvat nettiin niin,
ettei mitään ole mahdollista löytää tai vain selata huvin vuoksi, sinne
kaikki vaan häviää käytännössä bittiavaruuteen.

Maksamisesta. Harni ettei kukaan muu ole ottanut käyttöön viertuaalista
viivakoodia kuin Saunalahti. Kun saa Saunalahdelta postia, niin se
maksaminen verkkopankissa on todella helppoa, kun samalla tavalla, jolla
ne viivakoodinlukijat lukevat paperilaskujen viivakoodeja oikealla
viivakoodinlukijalla, voi vain kopioida la liittää sähköpostissa olevan
virtuaaliviivakoodin ja ei tarvitse syöttää tilinumeroita, laskun summia
tai viitenumeroita. Tämä kuluttajaa palveleva muutos ei maksaisi
laskuttajille käytännössä juuri mitään, mutta kuluttajien aikaa säästyisi
suunnmattomasti. Kyse voi olla kiusanteosta eli siitä että laskuttajat
haluavat että me laittaisimme kaiken automaattisesti maksuun, jolloin
heidän tulovirtansa on taattu, vaikka laskuissa olisi vikaa.

[Paula Wirtanen]

Post by Reijo Korhonen
Juu, laskujen tulostus on ulkoistettu kuluttajalle. Kätevää ja halpaa
(laskun lähettäjälle).

Kyllä. Montako kertaa muuten oikeasti sinun on tarvinnut tulostaa lasku tai
tiliote paperille? Minulla paperitulosteelle ei ole ollut vielä käyttöä,
erilaisia verottajan mahdollisesti tarvitsemia (ja sitten tulostettavia)
toki on useita, tietenkin tulostettuna PDF:lle, ei paperille.

Post by Reijo Korhonen
Maksamisesta. Harni ettei kukaan muu ole ottanut käyttöön viertuaalista
viivakoodia kuin Saunalahti. Kun saa Saunalahdelta postia, niin se
maksaminen verkkopankissa on todella helppoa, kun samalla tavalla, jolla
ne viivakoodinlukijat lukevat paperilaskujen viivakoodeja oikealla
viivakoodinlukijalla, voi vain kopioida la liittää sähköpostissa olevan
virtuaaliviivakoodin ja ei tarvitse syöttää tilinumeroita, laskun summia
tai viitenumeroita. Tämä kuluttajaa palveleva muutos ei maksaisi
laskuttajille käytännössä juuri mitään, mutta kuluttajien aikaa säästyisi
suunnmattomasti. Kyse voi olla kiusanteosta eli siitä että laskuttajat
haluavat että me laittaisimme kaiken automaattisesti maksuun, jolloin
heidän tulovirtansa on taattu, vaikka laskuissa olisi vikaa.

No tuossa juuri kerroit syitä, miksi e-lasku on minusta niin hyvä. Ei
tarvitse näpytellä kuin avainluku ja hyväksyä lasku. En tarkoita nyt siis
mitään NetPostiin tulevaa PDF-laskua, vaan e-laskua suoraan verkkopankkiin.

[Reijo Korhonen]

Post by Paula Wirtanen

Post by Reijo Korhonen
Juu, laskujen tulostus on ulkoistettu kuluttajalle. Kätevää ja halpaa
(laskun lähettäjälle).

Kyllä. Montako kertaa muuten oikeasti sinun on tarvinnut tulostaa lasku
tai tiliote paperille? Minulla paperitulosteelle ei ole ollut vielä
käyttöä, erilaisia verottajan mahdollisesti tarvitsemia (ja sitten
tulostettavia) toki on useita, tietenkin tulostettuna PDF:lle, ei
paperille.

Ehkä montakin, mutta kun se on hankalaa, en ole ryhtynyt siihen. Ehkä
minun kuluttajana olisi tarpeen seurata tarkemmin mihin rahani menevät,
mutta kun se on pikkasenkin hankalaa, en viitsi, tuottajat saavat rahani
liian helposti.

Post by Paula Wirtanen

Post by Reijo Korhonen
Maksamisesta. Harni ettei kukaan muu ole ottanut käyttöön viertuaalista
viivakoodia kuin Saunalahti. Kun saa Saunalahdelta postia, niin se
maksaminen verkkopankissa on todella helppoa, kun samalla tavalla,
jolla ne viivakoodinlukijat lukevat paperilaskujen viivakoodeja
oikealla viivakoodinlukijalla, voi vain kopioida la liittää
sähköpostissa olevan virtuaaliviivakoodin ja ei tarvitse syöttää
tilinumeroita, laskun summia tai viitenumeroita. Tämä kuluttajaa
palveleva muutos ei maksaisi laskuttajille käytännössä juuri mitään,
mutta kuluttajien aikaa säästyisi suunnmattomasti. Kyse voi olla
kiusanteosta eli siitä että laskuttajat haluavat että me laittaisimme
kaiken automaattisesti maksuun, jolloin heidän tulovirtansa on taattu,
vaikka laskuissa olisi vikaa.

No tuossa juuri kerroit syitä, miksi e-lasku on minusta niin hyvä. Ei
tarvitse näpytellä kuin avainluku ja hyväksyä lasku. En tarkoita nyt
siis mitään NetPostiin tulevaa PDF-laskua, vaan e-laskua suoraan
verkkopankkiin.

Vielä helpompaa se on vanhanaikaisella tavalla jos on tehnyt
maksusopimuksen firmohen kanssa, joihin on jonkinlainen luotto siihen,
että hoitavat laskutuksensa asiallisesti. Itse asiassa luottokaan ei
tarvitse olla, sillä voin estää laskun maksamisen, jos siinä on
epäselvää. Muuten se menee maksuun ilman, että teen yhtään mitään. Tämä
on paras systeemi säännöllisten maksujen kanssa.

Mikä saa sinut edes tarkistamaan niitä e-laskuja sieltä pankista? Eikös
sinulle tule joko sähköposti tai kännykkäviesti että e-postilaatikossa on
maksamattomia laskuja? Samalla vaivalla laskun lähettäjä lähettää sinulle
viestisasään sen laskun pdf:nkin, ja kätevintä olisi, jos voisit tuosta
viestistä yhdellä klikkauksella päästä verkkopankkiin maksamaan laskun,
jossa annat vain tarvittavat käyttäjätunnukset ja salasanat hyväksyessäsi
laskun maksuun. Mutta eipä taida systeemit toimia noin, vaikka voisdi
vallan hyvin, kun siitä virtuaalisesta viivakoodista voi hyvin generoida
verkkopankkiin maksettvan laskun kaikki tiedot ilman että ihminen
näppäileer yhtään mitään.

Toinen tapa olisi rutiini kerran viikossa käydä maksamassa ne laskut
sieltä e-postilaatikosta, jos siellä jotain on.

Tällä päästäisiin edes lähelle entisaikojen käytettävyyttä,
paperilaskujen aikaa. Silloin maksuaikaa laskuilla oli kaksi viikkoa.
Kerran viikossa saattoi vain allekirjoittaa laskut tarkistamisen jälkeen
ja sujauttaa ne maksupalvelukuoreen ja kauppareisulla laittaa ne pankin
maksupalvelupostilaatikosta sisään. SDilloin kun palkeilla oli
konttoreita joka kaupan vieressä. Hommaan meni siis viikossa viisi
minuuttia aikaa, paljon vähemmän kuin nykypäivänä näiden kätevien
nettipalveluiden aikana ;-)

[Paula Wirtanen]

Post by Reijo Korhonen
Mikä saa sinut edes tarkistamaan niitä e-laskuja sieltä pankista? Eikös
sinulle tule joko sähköposti tai kännykkäviesti että e-postilaatikossa on
maksamattomia laskuja? Samalla vaivalla laskun lähettäjä lähettää sinulle
viestisasään sen laskun pdf:nkin, ja kätevintä olisi, jos voisit tuosta
viestistä yhdellä klikkauksella päästä verkkopankkiin maksamaan laskun,
jossa annat vain tarvittavat käyttäjätunnukset ja salasanat hyväksyessäsi
laskun maksuun. Mutta eipä taida systeemit toimia noin, vaikka voisdi
vallan hyvin, kun siitä virtuaalisesta viivakoodista voi hyvin generoida
verkkopankkiin maksettvan laskun kaikki tiedot ilman että ihminen
näppäileer yhtään mitään.
Toinen tapa olisi rutiini kerran viikossa käydä maksamassa ne laskut
sieltä e-postilaatikosta, jos siellä jotain on.

E-lasku tulee suoraan verkkopankkiin. Tuota tapaa kaksi taidan käyttää
itse, kun sitä asiaa tilille kuitenkin on säännöllisesti. Mutta
sähköpostiin tulee myös kyllä ilmoitus, mikäli siellä pankissa on
hyväksymättömiä laskuja. Saatan joskus käydä sen hyväksymässä saman tien
koneella ollessani. Mutta rutiinin puolellehan tuo aika pitkälle on
minulla.

Tuo pankkisiirtokuorimaksu ja suoraveloitussopimukset taisivat loppua
kokonaan tähän SEPAan siirtymisen myötä, ainakin joitain muutoksia siis
kauan käytössä olleisiin maksupalveluihin tuli. Itse olen käyttänyt
verkkopankkia tuolta 90-luvun puolivälistä saakka. Oli vähän kankeaa kyllä
silloin, nykyiseen verrattuna. Mutta ei tarvinnut jonottaa automaatille.

[Osmo R]

Post by Paula Wirtanen
E-lasku tulee suoraan verkkopankkiin.

Siis se menee suoraan verkkopankkiin. Verkkopankki ei ole
sellainen, jossa koen olevani vaan sinne erikseen menen aivan
kuin menisin normaaliin pankkiin.

Post by Paula Wirtanen
Tuota tapaa kaksi taidan käyttää
itse, kun sitä asiaa tilille kuitenkin on säännöllisesti.

Minulla ei ole. Saan sähköpostiini saldon joka toinen päivä ja se
riittää normaaliseurantaan.

Post by Paula Wirtanen
Mutta
sähköpostiin tulee myös kyllä ilmoitus, mikäli siellä pankissa on
hyväksymättömiä laskuja. Saatan joskus käydä sen hyväksymässä saman tien
koneella ollessani. Mutta rutiinin puolellehan tuo aika pitkälle on
minulla.

Tietääkseni ainakin toisissa pankeissa tällaiset ilmoitukset ovat
maksullisia. Minä en nettilaskua ole käyttänyt vuosiin. En halua
tällä tavalla sitouttaa itseäni tiettyyn pankkiin.

Post by Paula Wirtanen
Tuo pankkisiirtokuorimaksu ja suoraveloitussopimukset taisivat loppua
kokonaan tähän SEPAan siirtymisen myötä, ainakin joitain muutoksia siis
kauan käytössä olleisiin maksupalveluihin tuli. Itse olen käyttänyt
verkkopankkia tuolta 90-luvun puolivälistä saakka. Oli vähän kankeaa kyllä
silloin, nykyiseen verrattuna. Mutta ei tarvinnut jonottaa automaatille.

Eihän kuoressa maksamisella ole mitään tekemistä Sepan kanssa.
Sepassa on myös suoraveloitus, mutta se on asiakkaalle liian
hyvä, että sitä täällä otettaisiin käyttöön. Siinä asiakas saa
perua maksun jälkikäteen.

Osmo

[Reijo Korhonen]

Post by Osmo R
Eihän kuoressa maksamisella ole mitään tekemistä Sepan kanssa.

Eipä tietenkään, maksupalveliukuoressa menevien maksujen systeemi on vain
esimerkki vanhasta manuaalisesta systeemistä, joka oli asiakkaalle
kätevä, siis kustannustehokas. Piti vain allekirjoittaa yksi lomake,
laittaa kotiin tulleet laskut kuoreen ja laittaa kauppareissulla kuori
pankin maksupalvelupostilaatikkoon siinä kaupan oven vieressä. Ei tuossa
ollut mitään jäykkää, vaan varsin joustavaa, sujuvaa ja tehokasta.

Tämä oli kanjsallinen systeemi, ei siis Sepan kaltainen
yhteiseurooppalainen komiteoissa sovittu jäykkä systeemi.

Post by Osmo R
Sepassa
on myös suoraveloitus, mutta se on asiakkaalle liian hyvä, että sitä
täällä otettaisiin käyttöön. Siinä asiakas saa perua maksun jälkikäteen.

Tämäpä outoa, sillä Sepaa markkinoidaan pakkona, pankkien on siihen pakko
mennä ja luopua vanhoista systeemeistään, mutta pankit saavat siis itse
päättää mitä ottavat Sepasta käyttöön ja mitä eivät. Asiakkaan etu on
tietysti se, että asiakas saa valita miten tätä Sepaa käyttää eikä
pankki. Mutta saisihan joku pankki kilpailuetua, jos tarjoaisi paremman
Sepan kuin naapuripankki.

[Osmo R]

Post by Reijo Korhonen

Post by Osmo R
Eihän kuoressa maksamisella ole mitään tekemistä Sepan kanssa.

Eipä tietenkään, maksupalveliukuoressa menevien maksujen systeemi on vain
esimerkki vanhasta manuaalisesta systeemistä, joka oli asiakkaalle
kätevä, siis kustannustehokas. Piti vain allekirjoittaa yksi lomake,
laittaa kotiin tulleet laskut kuoreen ja laittaa kauppareissulla kuori
pankin maksupalvelupostilaatikkoon siinä kaupan oven vieressä. Ei tuossa
ollut mitään jäykkää, vaan varsin joustavaa, sujuvaa ja tehokasta.
Tämä oli kanjsallinen systeemi, ei siis Sepan kaltainen
yhteiseurooppalainen komiteoissa sovittu jäykkä systeemi.

Siis miten mielestäsi Sepa vaikutti tuohon? Eihän Sepa ota kantaa
siihen, miten laskun maksusi pankille annat. Maksukuore ongelma
on, että se vaatii paljon työtä. Siksi se ei enää ole kovin
edullinen.

Jos katsot laskuja niin kyllä siellä edelleen on paikka
tilinumerolle ja allekirjoitukselle.

Osmo

[Reijo Korhonen]

Post by Osmo R

Post by Reijo Korhonen

Post by Osmo R
Eihän kuoressa maksamisella ole mitään tekemistä Sepan kanssa.

Eipä tietenkään, maksupalveliukuoressa menevien maksujen systeemi on
vain esimerkki vanhasta manuaalisesta systeemistä, joka oli asiakkaalle
kätevä, siis kustannustehokas. Piti vain allekirjoittaa yksi lomake,
laittaa kotiin tulleet laskut kuoreen ja laittaa kauppareissulla kuori
pankin maksupalvelupostilaatikkoon siinä kaupan oven vieressä. Ei
tuossa ollut mitään jäykkää, vaan varsin joustavaa, sujuvaa ja
tehokasta.
Tämä oli kanjsallinen systeemi, ei siis Sepan kaltainen
yhteiseurooppalainen komiteoissa sovittu jäykkä systeemi.

Siis miten mielestäsi Sepa vaikutti tuohon?

Minähän sanoin tuossa alussa, että eipä Sepoa tietenkään vaikuttanut
tuohon, vaan maksupalveliukuoressa menevien maksujen systeemi on
vain esimerkki vanhasta manuaalisesta systeemistä, joka oli asiakkaalle
kätevä, siis kustannustehokas.

[Osmo R]

Post by Reijo Korhonen
Minähän sanoin tuossa alussa, että eipä Sepoa tietenkään vaikuttanut
tuohon, vaan maksupalveliukuoressa menevien maksujen systeemi on
vain esimerkki vanhasta manuaalisesta systeemistä, joka oli asiakkaalle
kätevä, siis kustannustehokas.

Onhan se vieläkin olemassa. Se vain enää ei ole niin halpa, koska
se vaatii työtä. Lisäksi siinä on ilmiselvä turvallisuusriski.
Toki se on selvästi halvempi kuin kassalla maksaminen.

Osmo

[Asko Ikävalko]

Post by Osmo R
Lisäksi siinä on ilmiselvä turvallisuusriski.

Kaveri kertoikin kuinka hänen tiliään oli tyhjennetty sellaisilla
maksupalvelukuorilla, joihin oli vaan väärennetty kaverini
allekirjoitus. Noita maksujahan ei autentikoida millään muulla tavalla.

Minäkin voisin tyhjentää Osmon tilin, jos tietäisin hänen tilinumeronsa
vaikka jonkun huuto.net casen tiimoilta. Osmon allekirjoitukseksi voisin
sutaista mitä sattuu ja toivoa, ettei pankkivirkailija vaivaudu
vertaamaan sitä Osmon allekirjoitusnäytteeseen.

Kaverin tarinan kuultuani kävikin mielessä, että voisinkohan asettaa
pankkitililleni kiellon, että siltä tililtä ei sitten saa maksaa yhtikäs
mitään tuollaisten maksupalvelukuorten perusteella?

-Asko

[Reijo Korhonen]

Post by Asko Ikävalko

Post by Osmo R
Lisäksi siinä on ilmiselvä turvallisuusriski.

Kaveri kertoikin kuinka hänen tiliään oli tyhjennetty sellaisilla
maksupalvelukuorilla, joihin oli vaan väärennetty kaverini
allekirjoitus. Noita maksujahan ei autentikoida millään muulla tavalla.

Tämä on mahdollista, mutta mikä oli vuosi?

[Asko Ikävalko]

Post by Reijo Korhonen
Tämä on mahdollista, mutta mikä oli vuosi?

Ihan tällä vuosituhannella tuo oli tapahtunut, kun monikaan ei enää
oikeasti noita maksupalvelukuoria käyttänyt. Täytyisi laittaa omaan
pankkiin viesti ja kysellä, onko noiden käyttö tililtäni mahdollista ja
jos on, niin pyrkiä kieltämään se.

-Asko

[Reijo Korhonen]

Post by Asko Ikävalko

Post by Reijo Korhonen
Tämä on mahdollista, mutta mikä oli vuosi?

Ihan tällä vuosituhannella tuo oli tapahtunut, kun monikaan ei enää
oikeasti noita maksupalvelukuoria käyttänyt. Täytyisi laittaa omaan
pankkiin viesti ja kysellä, onko noiden käyttö tililtäni mahdollista ja
jos on, niin pyrkiä kieltämään se.

Palvelun käyttäminen ja riskin voimassa olo tuskin on mahdollista
tietämättäsi, sillä sinun on taatusti pitänyt itse tehdä tästä sopimus,
jotta saat sen voimaan. Toisekseen sinun pitää varmaan antaa
allekirjoitusnäyte ja sen on voinut jo pitkään koneellisesti tarkistaa
jokaisesta allekirjoittastasi laskustasi, onko allekirjoitus aito.
Tällisia laitteita on ollut jo viime vuosituhannen puolella. Olen
nimittäin itse käytänyt tälläista lukulaitetta hyvin, hyvin kauan sitten.

Olen itsekin joutunut tälläisen typerän rikoksen uhriksi aikoinani, viime
vuosituhannen puolella, en tällä vuosituhannella, vaan aikana jolloin
sitä käytettiin runsaasti ja jolloin rikollisen saanto oli parempi,
nykyisinhän sitä käytetään vähän ja kun voimassa olevia sopimuksia on
vähän voimassa, niin rikollisen saanto on pieni, vaikka hän saisi
selville jonkun pankkituilin niumeron. Muutahan tämän typerän rikoksen
tekeminen ei vaadi kuin henkilön oikean nimen ja oikean pankkitiulin
tietämisen. Paitse myös sen tietämisen, että hänellä on voimassa oleva
maksupalvelukuorien käyttösopimus ja niitä ihmisiä on nykypäivänä vähän.

Rikos on typerä siksi, että siitä jää 100%:n varmuudella kiinni. Vai
millä laatusanalla nimittäisit rikosta, jossa poliisi saa takuuvarmasti
tietoonsa rikoksen tekijän ja jossa 100%:n varmuudella rikoksen takijä
saa tuomion ja näin poliisin rikoksenselvitystilastot kohewntuvat
kummasti. Tämä johtuu siitä, että tässä rikoksessa on rikollisen pakko
paljastaa oma pankkitilinsä, jonne rahat ohjautuvat ja Suomessa 100%:n
varmuudella samalla paljastuu rikollisen henkilöllisyys, akuankkatilien
käyttä ei Suomessa onnistu millään keinolla. Näin kävi minunkin
tapauksessani, rikollijoukko paljastui, joutui oikeuteen ja tuomittiin.

Kun pankkikuorimaksaminen vaatii sopimuksen ja kun sitä käyttää harva
nykyisin, niin ihmettelen että tuttusi joutui tämän typerän rikoksen
uhriksi tällä vuosituhannella. Jos rikollinen yrittää tätä rikosta
henkilöille, jolla ei ole voimassa olevaa maksukuoripalvekuorisopimusta,
niin pankki tietää olla tarkempana kaikkien pankkikuorimaksujen suhteen
ja rikoksista moni ei voi onnistua ja rikolliset saadaan nopeasti
selville. On toki tunnettu rikostekniikka, jolla saadaan selville vain
maksukuoripalvbelua käyttävien ihmisten nimet ja pankkitilien numerot,
mutta kun tunnetusti tässä rikoksessa selvittämisprosentti on 100% ja
selvittämisaika on lyhyt ja vielä saatu rahamäärä on palvelun käyttäjien
pienen märän takia pieni, niin miksi typerä rikollinen tekisi vieläkin
typerämmin, naurunalkaiseksihan tuosta tulee vankilassa vähän fiksumpien
typerien rikollisten keskuudessa?

[Kari Jarvinen]

Post by Reijo Korhonen
Tämä johtuu siitä, että tässä rikoksessa on rikollisen pakko
paljastaa oma pankkitilinsä, jonne rahat ohjautuvat ja Suomessa
100%:n varmuudella samalla paljastuu rikollisen henkilöllisyys,
akuankkatilien käyttä ei Suomessa onnistu millään keinolla.

Suomessa voi sekä avata tilejä väärillä henkilötiedoilla että ostaa
nettipankkitunnuksia muiden ihmisten tileille.

[Reijo Korhonen]

Post by Kari Jarvinen

Tämä johtuu siitä, että tässä rikoksessa on rikollisen pakko paljastaa
oma pankkitilinsä, jonne rahat ohjautuvat ja Suomessa 100%:n
varmuudella samalla paljastuu rikollisen henkilöllisyys, akuankkatilien
käyttä ei Suomessa onnistu millään keinolla.

Suomessa voi sekä avata tilejä väärillä henkilötiedoilla että ostaa
nettipankkitunnuksia muiden ihmisten tileille.

Tämän todentaminen vaatii lähdeviitteen. Jotta tämä onnistuisi, väärät
henkilötiedot esittävän on oltava rikollinen - hän on rikollinen koska
väärillä henkilötiedoilla tilin avaaminen on rikos - ja pankin virkailijan
on oltava joko rikollinen tai sitten huolimaton.

Julkisuuteen ei ole paljastunut yhtään tapausta, jossa pankin virkailija
olisi epärehellisesti avannut tilin väärillä henkilötiedoilla kenellekään
eikä sellaistakaan tapausta, jossa joku olisi onnistunut väärentämään
henkilötodistuksensa niin, että olisi onnistunut tilin avaamaan väärillä
henkilötiedoilla ja olisi onnistunut tätä tiliä käyttämään. Jos sinulla
on muuta tietoa, niin annapa se tänne lähdeviitteineen.

Nettipankkitunnukset ja niihin liittyvät salasanalistat tulevat pankin
järjestelmästä ja niiden joutuminen vääriin käsiin edellyttää
epärehellistä ihmistä pankin sisällä. Postissa ei kulje
nettipankkitunnuksia, ainoastaan salasanalistoja, joilla pelkästään ei
tiliä voi käyttää. Kuvaamasi kaltaista tapausta ei ainakaan julkisuuteen
ole päässyt. Jos sinulla on muuta tietoa, niin annapa se tänne
lähdeviitteineen.

[Kari Jarvinen]

Post by Reijo Korhonen

Post by Kari Jarvinen
Suomessa voi sekä avata tilejä väärillä henkilötiedoilla että ostaa
nettipankkitunnuksia muiden ihmisten tileille.

Kuvaamasi kaltaista tapausta ei ainakaan julkisuuteen
ole päässyt. Jos sinulla on muuta tietoa, niin annapa se tänne
lähdeviitteineen.

Eka linkki Googlesta: http://www.vippi.ws/mtv3-pankkitileja-avattu-vaarilla-tiedoilla-pikavippihuijauksia-varten/

Itse olen nähnyt Tor-verkossa myytävänä useita - ainakin väitetysti -
tuollaisia; sekä varastettuja nettipankkitunnuksia että väärennetyillä
henkilötiedoilla avattuja tilejä ja niiden nettipankkitunnuksia.

Tietenkään en voi kokeilematta olla varma, että onko kyseessä
valheellisia myynti-ilmoituksia. Veikkaisin, että osa on ja osa ei.

[Mikko Saukkoriipi]

Post by Kari Jarvinen

Post by Reijo Korhonen

Post by Kari Jarvinen
Suomessa voi sekä avata tilejä väärillä henkilötiedoilla että ostaa
nettipankkitunnuksia muiden ihmisten tileille.

Kuvaamasi kaltaista tapausta ei ainakaan julkisuuteen
ole päässyt. Jos sinulla on muuta tietoa, niin annapa se tänne
lähdeviitteineen.

Eka linkki Googlesta: http://www.vippi.ws/mtv3-pankkitileja-avattu-vaarilla-tiedoilla-pikavippihuijauksia-varten/
Itse olen nähnyt Tor-verkossa myytävänä useita - ainakin väitetysti -
tuollaisia; sekä varastettuja nettipankkitunnuksia että väärennetyillä
henkilötiedoilla avattuja tilejä ja niiden nettipankkitunnuksia.
Tietenkään en voi kokeilematta olla varma, että onko kyseessä
valheellisia myynti-ilmoituksia. Veikkaisin, että osa on ja osa ei.

Ei varmaan ole hirveän vaikeaa väärentää samanlainen ajokortti kuin
isälläni oli kun sen viimeksi näin. Pahvinen läpyskä johon liimattu
halkeillut passikuva ja lisävarmuudeksi niittireikä. Vaikeinta siinä on
saada ajokortti näyttämään siltä että se on lojunut 40 vuotta lompakossa.

[Reijo Korhonen]

Post by Mikko Saukkoriipi

Post by Kari Jarvinen

Post by Kari Jarvinen
Suomessa voi sekä avata tilejä väärillä henkilötiedoilla että ostaa
nettipankkitunnuksia muiden ihmisten tileille.

Kuvaamasi kaltaista tapausta ei ainakaan julkisuuteen ole päässyt. Jos
sinulla on muuta tietoa, niin annapa se tänne lähdeviitteineen.

http://www.vippi.ws/mtv3-pankkitileja-avattu-vaarilla-tiedoilla-

pikavippihuijauksia-varten/

Post by Mikko Saukkoriipi

Post by Kari Jarvinen
Itse olen nähnyt Tor-verkossa myytävänä useita - ainakin väitetysti -
tuollaisia; sekä varastettuja nettipankkitunnuksia että väärennetyillä
henkilötiedoilla avattuja tilejä ja niiden nettipankkitunnuksia.
Tietenkään en voi kokeilematta olla varma, että onko kyseessä
valheellisia myynti-ilmoituksia. Veikkaisin, että osa on ja osa ei.

Ei varmaan ole hirveän vaikeaa väärentää samanlainen ajokortti kuin
isälläni oli kun sen viimeksi näin. Pahvinen läpyskä johon liimattu
halkeillut passikuva ja lisävarmuudeksi niittireikä. Vaikeinta siinä on
saada ajokortti näyttämään siltä että se on lojunut 40 vuotta lompakossa.

Veikkaanpa että se ei kovin helppoa, määrittelit aika monta ehtoa, joiden
pitää näyttää aidoilta. Toisekssen jo pienellä googletuksella näkee, että
kenenkään ei tarvitse hyväksu sellaista henkilötodistusta, jonka
kelpoolisuutta on syytä epäillä eli ei voi olla varma, että
henkilötodistuksen henkilö on sama kuin mikä edessä seisova henkilö on
<http://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/vanha-pahvinen-ajokortti-kelpaa-
yha/492520/>

Kolmanneksi tuoss sanotaan, että pankit eivät enää hyväksy pahvisia
ajokortteja henkilötodistukseksi, joten isäsi näköinen huijari näkisi
turhaa vaivaa. Huijarinhan pitää käyttää sellaista sellaista
henkilötodistusta, joka hänen ikäisellään ihmisellä voi olla, isäsi
ikäluokan ihmiseksi laittautuminen ei taida onnistua kovin uskottavasti
kovin monelta nuoremmalta rikolliselta.

[Sami Ketola]

Post by Mikko Saukkoriipi
Ei varmaan ole hirveän vaikeaa väärentää samanlainen ajokortti kuin
isälläni oli kun sen viimeksi näin. Pahvinen läpyskä johon liimattu
halkeillut passikuva ja lisävarmuudeksi niittireikä. Vaikeinta siinä on
saada ajokortti näyttämään siltä että se on lojunut 40 vuotta lompakossa.

Onneksi ajokortti ei käy henkilöllisyystodistuksesta. Toki se monessa
paikassa kelpuutetaan, mutta se on sitten niiden paikkojen ongelma.

Sami

[Kari Jarvinen]

Post by Mikko Saukkoriipi
Ei varmaan ole hirveän vaikeaa väärentää samanlainen ajokortti kuin
isälläni oli kun sen viimeksi näin.

Toisaalta nykyvehkeillä pystyy auttavasti (huom. auttavasti)
väärentämään näitä uusiakin ajokortteja. Ainakin ne pari kaupiteltua
tapausta, joista näin suuriresoluutioisia kuvia tor-verkossa, olisivat
menneet todennäköisesti ainakin minuun täydestä.

Ja ne kerrat, kun minun on pitänyt ajokorttia pankissa vilauttaa, on
kortin tarkistus ollut mielestäni erittäin pintapuolinen. Lähinnä nimi
ja henkilötunnus vilaistu. Ei siinä ajassa ehtisi juuri muuta tehdä.

[Reijo Korhonen]

Post by Kari Jarvinen

Post by Mikko Saukkoriipi
Ei varmaan ole hirveän vaikeaa väärentää samanlainen ajokortti kuin
isälläni oli kun sen viimeksi näin.

Toisaalta nykyvehkeillä pystyy auttavasti (huom. auttavasti)
väärentämään näitä uusiakin ajokortteja. Ainakin ne pari kaupiteltua
tapausta, joista näin suuriresoluutioisia kuvia tor-verkossa, olisivat
menneet todennäköisesti ainakin minuun täydestä.
Ja ne kerrat, kun minun on pitänyt ajokorttia pankissa vilauttaa, on
kortin tarkistus ollut mielestäni erittäin pintapuolinen. Lähinnä nimi
ja henkilötunnus vilaistu. Ei siinä ajassa ehtisi juuri muuta tehdä.

Tämän ongelma on tietysti suurin niissä parissa kolmessa kunnassa, jossa
ihmiset eivät tunne toisiaan, eikä koske koko Suomea tässä laajuudessa.
Kun pankkitili avataan, niin kyllä aikaa käytetään tämän jälkeen
muuhunkin eli asiakkaan antamien tietojen todentamiseen.

Mutta hei, laitetaan sirut pääkaupunkilaisten ihmisten ihon alle, niin
tekniikka hoitaa tämänkin ongelman, siru ja ihminen pitää täsmätä. Edes
lakeja ei tarvitse muuttaa, pankinhan pitää varmistua asiakkaan
henkilööllisyydestä riittävällä varmuudella ja kunnissa joissa ihmiset
tuntevat toisensa ei juurikaan tarvita edes henkilökortteja ;-)

Voihan tätä pääkaupunkiseurun ongelmaa ensin koettaa hoitaa vaikka
vaatimalla ensitunnistukseen biotunnisteen omaavat passit.

[Reijo Korhonen]

Post by Kari Jarvinen

Post by Kari Jarvinen
Suomessa voi sekä avata tilejä väärillä henkilötiedoilla että ostaa
nettipankkitunnuksia muiden ihmisten tileille.

Kuvaamasi kaltaista tapausta ei ainakaan julkisuuteen ole päässyt. Jos
sinulla on muuta tietoa, niin annapa se tänne lähdeviitteineen.

http://www.vippi.ws/mtv3-pankkitileja-avattu-vaarilla-tiedoilla-

pikavippihuijauksia-varten/

Tuossa puhuttiin huijausyrityksistä jotka olivat paljastuneet ja vain
muutamasta tapauksesta jotka jonkun "lähteen" mukaan ovat menneet läpi
pikavippihuijauksia varten, kunnes ovat paljastuneet.

Ei tietenkään ole uskottavaa etteivät rikolliset yrittäisi rikoksia, eikö
totta? Rikolliset vaan jäävät kiinni täillaista, se on tärkeintä.
Yrittähän ne ryöstää Siwan kassojakin, vaikka tämänkin rikoksen
selvitysprosentti on lähes 100%, saadut ryöstösummat mitättömiä, kun
kassaissa ei nykyisin ole juurikaan rahaa kun ihmiset maksavat kortilla
ja tuomiot aina vuosia linnaa, koska kyseessä on ryöstö, jossa uhataan
väkivallalla. Ei siis mitää järkeä ryöstäjän kannalta.

[Kari Jarvinen]

Post by Reijo Korhonen
Tuossa puhuttiin huijausyrityksistä jotka olivat paljastuneet ja
vain muutamasta tapauksesta jotka jonkun "lähteen" mukaan ovat
menneet läpi pikavippihuijauksia varten, kunnes ovat paljastuneet.
Rikolliset vaan jäävät kiinni täillaista, se on tärkeintä.

Niin, valtaosa toki jää, mutta eivät kaikki. Se lähinnä oli se pointti.

Yllättäen näistä kiinni jäämättömistä tapauksista ei juuri ole juttua
uutisissa.

[k***@helsinki.fi.invalid]

Post by Kari Jarvinen

Post by Reijo Korhonen
Tuossa puhuttiin huijausyrityksistä jotka olivat paljastuneet ja
vain muutamasta tapauksesta jotka jonkun "lähteen" mukaan ovat
menneet läpi pikavippihuijauksia varten, kunnes ovat paljastuneet.
Rikolliset vaan jäävät kiinni täillaista, se on tärkeintä.

Niin, valtaosa toki jää, mutta eivät kaikki. Se lähinnä oli se pointti.

Pikavippibisneksessä on aina mukana yksi huijari. Joskus sitten kaksi.

Post by Kari Jarvinen
Yllättäen näistä kiinni jäämättömistä tapauksista ei juuri ole juttua
uutisissa.

Ironiaa (mittari rikki)?

[Kari Jarvinen]

Post by k***@helsinki.fi.invalid

Post by Kari Jarvinen
Yllättäen näistä kiinni jäämättömistä tapauksista ei juuri ole juttua
uutisissa.

Ironiaa (mittari rikki)?

Eräänlaista, joo.

[Reijo Korhonen]

Post by Kari Jarvinen

Post by Reijo Korhonen
Tuossa puhuttiin huijausyrityksistä jotka olivat paljastuneet ja vain
muutamasta tapauksesta jotka jonkun "lähteen" mukaan ovat menneet läpi
pikavippihuijauksia varten, kunnes ovat paljastuneet. Rikolliset vaan
jäävät kiinni täillaista, se on tärkeintä.

Niin, valtaosa toki jää, mutta eivät kaikki. Se lähinnä oli se pointti.
Yllättäen näistä kiinni jäämättömistä tapauksista ei juuri ole juttua
uutisissa.

Tuosta jää kiinni lähes 100%:n varmuudella ja saadut summat ovat
mitättömiä. Pelkästään jos on onnistunut perustamaan sen pankkitilin
väärillä henkilötiedoilla voi toivoa olla jäämättä kiinni. Pankit ovat
hyvin valvottuja ja niiden on ilmoitettava kirjanpidossaan kuinka suuria
summia ne tälläisissa tapauksissa menettävät eli Rahoitustarkasta (RaTa)
tietää ongelman laajuuden sentilleen.

[Juha Ruismäki]

Tämä on mahdollista, mutta mikä oli vuosi?

Ihan tällä vuosituhannella tuo oli tapahtunut, kun monikaan ei enää
oikeasti noita maksupalvelukuoria käyttänyt. Täytyisi laittaa omaan
pankkiin viesti ja kysellä, onko noiden käyttö tililtäni mahdollista ja
jos on, niin pyrkiä kieltämään se.

Ei kai maksupalvelukuoria ole voinut jättää enää moneen vuoteen?
Tuohan olisi monelle vanhukselle se helpoin tapa hoitaa laskut
mutta on siitä ainakin 3-4 vuotta kun se loppui, ehkä
enemmänkin. Siitä monet siirtyivät suoraveloitukseen joka
sekin loppuu tänä vuonna ja nyt sitten pitää mummut ja ukit
ilmeisesti opettaa verkkopankin käyttöön.

Juha

[JiiHoo]

Post by Juha Ruismäki

Tämä on mahdollista, mutta mikä oli vuosi?

Ihan tällä vuosituhannella tuo oli tapahtunut, kun monikaan ei enää
oikeasti noita maksupalvelukuoria käyttänyt. Täytyisi laittaa omaan
pankkiin viesti ja kysellä, onko noiden käyttö tililtäni mahdollista ja
jos on, niin pyrkiä kieltämään se.

Ei kai maksupalvelukuoria ole voinut jättää enää moneen vuoteen?
Tuohan olisi monelle vanhukselle se helpoin tapa hoitaa laskut
mutta on siitä ainakin 3-4 vuotta kun se loppui, ehkä
enemmänkin. Siitä monet siirtyivät suoraveloitukseen joka
sekin loppuu tänä vuonna ja nyt sitten pitää mummut ja ukit
ilmeisesti opettaa verkkopankin käyttöön.
Juha

Tuli tässä muuten mieleen, että eri tavalla rajoitteisten ihmisten
elämää helpottamaan on vaikka mitä lakeja. Täytyy olla invavessoja,
esteettömiä pääsyjä jne.

Jostain syystä pankkipalvelut voidaan kohdistaa vain täysin terveille,
jotka osaavat käyttää tietokonetta. Pankeilla ei ole mitään
velvollisuutta antaa pankkipalveluja edullisesti ihmisille, jota eivät
osaa tai pysty käyttämään niiden nettipalveluja.

[Reijo Korhonen]

Post by JiiHoo

Tämä on mahdollista, mutta mikä oli vuosi?

Ihan tällä vuosituhannella tuo oli tapahtunut, kun monikaan ei
enää oikeasti noita maksupalvelukuoria käyttänyt. Täytyisi
laittaa omaan pankkiin viesti ja kysellä, onko noiden käyttö
tililtäni mahdollista ja jos on, niin pyrkiä kieltämään se.

Ei kai maksupalvelukuoria ole voinut jättää enää moneen vuoteen? Tuohan
olisi monelle vanhukselle se helpoin tapa hoitaa laskut mutta on siitä
ainakin 3-4 vuotta kun se loppui, ehkä enemmänkin. Siitä monet
siirtyivät suoraveloitukseen joka sekin loppuu tänä vuonna ja nyt
sitten pitää mummut ja ukit ilmeisesti opettaa verkkopankin käyttöön.
Juha

Tuli tässä muuten mieleen, että eri tavalla rajoitteisten ihmisten
elämää helpottamaan on vaikka mitä lakeja. Täytyy olla invavessoja,
esteettömiä pääsyjä jne.
Jostain syystä pankkipalvelut voidaan kohdistaa vain täysin terveille,
jotka osaavat käyttää tietokonetta. Pankeilla ei ole mitään
velvollisuutta antaa pankkipalveluja edullisesti ihmisille, jota eivät
osaa tai pysty käyttämään niiden nettipalveluja.

Tämä kienee lainsäätäjän tärkeimpiä uudistuksia, mutta nuorten terveiden
yhteiskunnassa ei kovin vetävä vaaliteema. Muutenhan tämä olisi jo
korjattu, sillä mm. pakolaisille on pakko antaa pankkitili, vaikka
henkilön henkilöllisyys olisi vielä epävarma. Pankkituli ja sen käyttö on
kuitenkin nykyisin ehtona täysipainoisella yhteiskunnan jäsenyydelle,
ilman sitä asiat eivät yksinkertaisesti toimi. Miksi siis on sallittua
estää pankkipalvelut vammaisilta ja vanhuksilta, sulkea heidät
yhteiskunnan ulkopuolelle muiden holhottaviksi?

EU on vielä sotkemassa tätä asiaa. Tuntuu että Suomi ei itse uskalla tai
voli tehdä mitään, kun odotetaan että EU:n pitää antaa kaikkeen lupa tai
ainakin ohjeistaa miten asiat pitää tehdä, vaikka Suomessa monat asiat
olivat ennestään paljon paremmin kuin EU:ssa ja EU-säännökset ovat
takapakkia Suomessa asuville.

[Sami Setälä]

Post by Juha Ruismäki
Ei kai maksupalvelukuoria ole voinut jättää enää moneen vuoteen?
Tuohan olisi monelle vanhukselle se helpoin tapa hoitaa laskut
mutta on siitä ainakin 3-4 vuotta kun se loppui, ehkä
enemmänkin.

On maksupalvelukuori ainakin Nordeassa edelleen käytössä, ja "normaalihinta"
on näköjään 2e per maksutoimeksianto.

http://www.nordea.fi/henkil%C3%B6asiakkaat/p%C3%A4ivitt%C3%A4iset+raha-asiat/tilit+ja+maksut/maksupalvelu/862032.html

-Sami-

[Reijo Korhonen]

Post by Sami Setälä

Ei kai maksupalvelukuoria ole voinut jättää enää moneen vuoteen? Tuohan
olisi monelle vanhukselle se helpoin tapa hoitaa laskut mutta on siitä
ainakin 3-4 vuotta kun se loppui, ehkä enemmänkin.

On maksupalvelukuori ainakin Nordeassa edelleen käytössä, ja
"normaalihinta" on näköjään 2e per maksutoimeksianto.
http://www.nordea.fi/henkil%C3%B6asiakkaat/p%C3%A4ivitt%C3%A4iset+raha-

asiat/tilit+ja+maksut/maksupalvelu/862032.html

No niinpä näyttää olevan. Avainasiakas selviää halvemmalla. Vanhasta
systeemistä tämä on muuttunut niin, että nyt maksupalvelukuori on
kiikutettava lähimpää postilaatikkoon, konttoriverkon harventuessa se
onkin lähempänä kuin lähin pankkikonttori ja sen mahdollinen
maksupalvekuorien postilaatikko. Joka kunnassahan ei nykyisin ole edes
pankkikonttoria miltään pankilta ja kaupungeissakin saattaa olla vain
yksi konttori per pankkiryhmä.

[Reijo Korhonen]

Tämä on mahdollista, mutta mikä oli vuosi?

Ihan tällä vuosituhannella tuo oli tapahtunut, kun monikaan ei enää
oikeasti noita maksupalvelukuoria käyttänyt. Täytyisi laittaa omaan
pankkiin viesti ja kysellä, onko noiden käyttö tililtäni
mahdollista ja jos on, niin pyrkiä kieltämään se.

Ei kai maksupalvelukuoria ole voinut jättää enää moneen vuoteen? Tuohan
olisi monelle vanhukselle se helpoin tapa hoitaa laskut mutta on siitä
ainakin 3-4 vuotta kun se loppui, ehkä enemmänkin. Siitä monet
siirtyivät suoraveloitukseen joka sekin loppuu tänä vuonna ja nyt sitten
pitää mummut ja ukit ilmeisesti opettaa verkkopankin käyttöön.

Jaa, joku väitti että maksupalvelukuoria saa käyttää nytkin ja että niillä
on hänen kaverilleen juuri tehty pankkipetos?

Totta kai tämä oli ihan ylivoimainen palvelu monelle mummolle, mutta myös
vähän nuoremmalle aikana, jolloin pankin maksupalvelukuorien
postiulaatikko oli kaupan oven vieressä. Ei tarvinnut kepin kanssa
kipeillä polvilla monta ylimääräistä askelta ottaa ja maksut olivat
maksussa.

Vanhempana ei välttämättä ole niin helppo oppia uusia asioita kuin
nuorempana ja voi olla fyysisiä vaivojakin, jotka estävät oman
kotitietokoneen käyttöä ja opettelua, vaikka muut asiat arkielämässä
luontuvat edelleen. Niin kauan kuin kivijalkakonttoreita pankeilla on,
niin kauan on kysyntää palvelupisteillä, joilla voi maksaa laskujaan
neuvojan avustukselöla tai ilman. Fyysisen neuvojan eli ihmisen
palvelusaanto on paljon parempi kuin minkään netin kautta tulevan
virtuaalineuvojan.

EU:n jälkeen toistuvia maksuja voi maksaa e-maksuina tai suoramaksuina.
Suoramaksut toimivat ilman pankkitunnuksia ja ilman nettiyhteyttä
pankkiin.

Kaikesta tästä voi vetää sen filosofisen johtopäätöksen, että kaikki
kehitys ei ole edistystä. Mutta kaikki edistys on sen sijaan aina
kehitystä ;-(

Thhdäänpä turvallisuuspoliitinen ajatusleikki. Mitä jos joku laittaa
internetin poikki. Se kienee yksi suurin yhteiskunnallinen uhka. Pankit
olivat joskus 1980-luvulla kiinni lakon vuoksi alta kuukauden.
Yhteiskunta ei näemmä romahtanut, kun tätä kirjoitan nytkin nettiin.
Mutta entäpä jos nettiä ei saada pystyyn kuukauteen? Äitiä voi monella
tulla ikävä, mutta ei äidilläkään ole nettiä pystyssä ;-(

[Asko Ikävalko]

Post by Reijo Korhonen
Thhdäänpä turvallisuuspoliitinen ajatusleikki. Mitä jos joku laittaa
internetin poikki. Se kienee yksi suurin yhteiskunnallinen uhka.

Kyllä tietynlainen survivalismi on aina paikallaan. Esim. käteistä
kannattaa aina olla sen verran sukanvarressa, että pärjää edes muutaman
päivän jos kauppojen korttimaksulaitteet on joko A) ilman sähköä tai B)
ilman nettiyhteyttä.

Ja kotona kannattaa olla pakaste- ja säilykeruokaa muutaman päivän
tarpeeseen. Ja paristokäyttöinen radio, taskulamppu ja kynttilöitä.

Pari vuotta sitten Tapanimyrskyn aikoihin opin myös sen, että auton
bensatankissa on aina oltava sen verran menovettä, että pääsee
naapurikylälle tankkaamaan, jos oma kylä on vuorokauden verran ilman sähköä.

Maalle muuttaessani olen myös oppinut sen, että sääennusteiden luvatessa
kunnon myrskyä, otan vettä hanasta erilaisiin astioihin varalle. Ilman
sähköä kun porakaivo ei toimi, niin on se kuitenkin mukavampi pestä
naama ja hampaat vedellä, vaikka ruokajuomaksi ottaisinkin oluen. :)

Kun edes tuon verran varautuu niin ei tule niin äkkiä äitiä ikävä.
Valitettavan moni ei vaan ole edes noita lueteltuja tarvikkeita
"hamstrannut" etukäteen varastoonsa.

-Asko

[Juhani Varemo]

Post by Asko Ikävalko

Post by Reijo Korhonen
Thhdäänpä turvallisuuspoliitinen ajatusleikki. Mitä jos joku laittaa
internetin poikki. Se kienee yksi suurin yhteiskunnallinen uhka.

Kyllä tietynlainen survivalismi on aina paikallaan. Esim. käteistä
kannattaa aina olla sen verran sukanvarressa, että pärjää edes muutaman
päivän jos kauppojen korttimaksulaitteet on joko A) ilman sähköä tai B)
ilman nettiyhteyttä.

Onkohan kaikissa kaupoissa mitään myytävääkään jos verkkoyhteydet ovat
laajemmin poikki?

Niin tilaus- kuin logistiikkajärjestelmätkin taitavat nojata hyvin pitkälti
toimiviin verkkoyhteyksiin. Kyläkauppa ehkä pystyy vielä tilaamaan
puhelimella - jos toisessa päässä on tällaiseen varattu henkilöstöä.
Tietoliikenteen puuttuessa todennäköisesti tukkuporraskin on sellaisessa
kaaoksessa että välttämättä palvelutaso ei ihan huipussaan ole..



<juhani>

[Reijo Korhonen]

Post by Juhani Varemo
Onkohan kaikissa kaupoissa mitään myytävääkään jos verkkoyhteydet ovat
laajemmin poikki?

Myytävää on, mutta ne eivät myy mitään.

Kun Suomessa oli pitkä pankkilakko viime vuosituhannella, niin kaupat
toimivat ja sai ostettua ainakin ruokaa, autoa en muista silloin
yrittäneeni ostaa, joten siitä en tiedä.

Systeemi toimi niin, että kaytettiin niitä höyläkoneita, jotka toimivat
ilman nettiä ja ilman sähköäkin, vaikka sähköä kyllä tuli normaalisti.
Luotettiin siis ihmisiin että hoitavat laskut kunhan lakko loppuu. Ja
niinhän me hoidettiin. Omantunnon kysymys: Luotatteko siihen että
nykyajan Suomalaiset ovat saman luottamuksen arvoisia, kuin viime
vuosituhannen pankkilakon aikaiset suomalaiset. Tämä on teoreettinen
kysymys, kun ei ole olemassa niitä höyläkoneitakaan, joten mihinkäs me
laitetaan ylös mitä kuka on velkaa kellekin semmoisella systeemillä,
minkä selvitämisestä lakon loputtua tai netin palatessa ei tule
epäselvyyksiä Onhan noissa kassapäätteissä muisteja, mutta entäsä jo ne
vaikkapa inhimillisen virheen takia tyhjenevät tai toimivat väärin kun
netti palaa ja bitit jonottavat liian kauan joka paikassa?

Taidetaan me aikamoisessa kusessa olla, jos netti on poikki vaikkapa
viikon.

[Asko Ikävalko]

Post by Juhani Varemo
Niin tilaus- kuin logistiikkajärjestelmätkin taitavat nojata hyvin pitkälti
toimiviin verkkoyhteyksiin. Kyläkauppa ehkä pystyy vielä tilaamaan
puhelimella - jos toisessa päässä on tällaiseen varattu henkilöstöä.
Tietoliikenteen puuttuessa todennäköisesti tukkuporraskin on sellaisessa
kaaoksessa että välttämättä palvelutaso ei ihan huipussaan ole..

Toki monessa kaupassa on ohjeistuksena häätää asiakkaat pihalle sillä
minuutilla kun kassat kokee blackoutin. Mutta kun kassat on olleet
pimeinä 1 - 2 vrk, niin ehkä se kauppias alkaa miettiä vaihtoehtoisia
rahastutapoja päästäkseen eroon hyllyyn kohta happanevista tuotteista.
Siinä vaiheessa käteinen nousee arvoonsa.

Toki sitten kun kaupasta alkaa hyllyt tyhjetä, ollaan ongelmissa.
Silloin saattaa alkaa jyllätä mustan pörssin markkinat kaupan pihaan
pysäköidyn Ladan takaluukusta ja siinäkin tapauksessa käteinen on se
millä sitä kauppaa tehdään. :)

PS. En voi muuta kuin toivottaa onnea niille jotka eivät vaivaudu
ollenkaan pitämään käteistä mukanaan, vaan luottavat sokeasti siihen
että korttimaksut toimii aina sataprosenttisesti joka tilanteessa myös
taksissa, junassa, lentokoneessa, ala-asteen myyjäisissä, yms.

-Asko

[k***@helsinki.fi.invalid]

Post by Asko Ikävalko
PS. En voi muuta kuin toivottaa onnea niille jotka eivät vaivaudu
ollenkaan pitämään käteistä mukanaan, vaan luottavat sokeasti siihen
että korttimaksut toimii aina sataprosenttisesti joka tilanteessa myös
taksissa, junassa, lentokoneessa, ala-asteen myyjäisissä, yms.

Kiitos ;-)

[Reijo Korhonen]

Post by Juhani Varemo
Niin tilaus- kuin logistiikkajärjestelmätkin taitavat nojata hyvin
pitkälti toimiviin verkkoyhteyksiin.

Niinhän ne tekee. Sekä kaupan että toimittajan päässä!

Post by Juhani Varemo
Kyläkauppa ehkä pystyy vielä
tilaamaan puhelimella - jos toisessa päässä on tällaiseen varattu
henkilöstöä. Tietoliikenteen puuttuessa todennäköisesti tukkuporraskin
on sellaisessa kaaoksessa että välttämättä palvelutaso ei ihan
huipussaan ole..

Voihan se kyläkauppa tilata puhelimella, mutta kun sen toimittajankin
kaikki järjestelmät nojaavat internettiin joka on kaatunut eli
toimittajan järjestelmätkänn eivät toimi. Toimittajalla on ainakin
1) laskutus
2) Varastonnvalvonta
3) Kuljetusjärjestelmä eli tilausten toimituksesta vastaava järjestelmä,
tilauksia fyysisesti toimittavat eivät välttämättä kuulu samaan firmaan
4) Oma tilausjärjestelmä tavaroiden ostamista varten

Mitkään toimittajan järjestelmät eivät päivity firman ulkupuolisilla
tapahtumilla ja kokonaan firman sisäisiä tapahtumia on hyvin vähän.
Veikkanpa että tukkuliikkeillä on hyvin suuria vaikeuksia saada
toimituksia toimimaan ja että esimerkiksi kuukausi on sellainen aika jona
internetittömien järjestelmien rakentamisessa on hyvin lyhyt aika. Mitä
kauppoihin siis pystytään toimittamaan kuukauden internetin katkon
aikana, se voi olla hyvin pientä. Hätä tietysti keinot keksii tai sitten
ei. Veikkaanpa että edes Suomen hallinnin kriisinhalllintaelimet ja
työryhmät, mitä ne sitten ovatkaan, eivät ole ymmärtänrrt miettiä
sellaisia uhkia, jotka internetin toimimattomuus tulee aiheuttamaan.

[Reijo Korhonen]

Post by Asko Ikävalko
Kun edes tuon verran varautuu niin ei tule niin äkkiä äitiä ikävä.
Valitettavan moni ei vaan ole edes noita lueteltuja tarvikkeita
"hamstrannut" etukäteen varastoonsa.

Ainakaan kaupungissa. Me ollaan kusessa täällä, jos sähköä tai
internettiä ei ole vuorokautta.

[Reijo Korhonen]

Post by Osmo R

Post by Reijo Korhonen
Minähän sanoin tuossa alussa, että eipä Sepoa tietenkään vaikuttanut
tuohon, vaan maksupalveliukuoressa menevien maksujen systeemi on vain
esimerkki vanhasta manuaalisesta systeemistä, joka oli asiakkaalle
kätevä, siis kustannustehokas.

Onhan se vieläkin olemassa.

Ei oile siinä helpossa muodossa, jossa se oli. Ennen pankkikonttireita
oli jokaisen kauppakeskuksen vieressä, jolloin maksukuoren voi pudottaa
kaupassa käydessään pankin maksukuoripostilaatikkoon, jolloin
ylimääräisiä askeleita ei tullut montakaan. Todella näppärää.

Nykyisin konttoriverkosto on supistettu, konttoreita saattaa olla
suurimmissa kaupungeissakin vain muutama ja se konttiri ei todellakaan
ole jokaisella sen kaupan vieressä, josta ruokaostoksensa tekee.


Tätä palvelua ei todellakaan ole olemassa siinä helpossa muodossa jossa
se oli joskus olemassa.

[Sami Setälä]

Post by Reijo Korhonen
Tätä palvelua ei todellakaan ole olemassa siinä helpossa muodossa jossa
se oli joskus olemassa.

Nordea kertoo, että maksupalvelukuoren voi pudottaa lähimpään
postilaatikkoon.

http://www.nordea.fi/henkil%C3%B6asiakkaat/p%C3%A4ivitt%C3%A4iset+raha-asiat/tilit+ja+maksut/maksupalvelu/862032.html

-Sami-

[P.V.]

Post by Sami Setälä

Post by Reijo Korhonen
Tätä palvelua ei todellakaan ole olemassa siinä helpossa muodossa jossa
se oli joskus olemassa.

Nordea kertoo, että maksupalvelukuoren voi pudottaa lähimpään
postilaatikkoon.

Tuolla tavalla äitini edelleen maksaa laskunsa -- eli kuorille ei ole omaa
luukkuaan, vaan ne postitetaan pankille käsiteltäväksi.

P.V.

[Reijo Korhonen]

"Sami Setälä" kirjoitti

Post by Sami Setälä

Post by Reijo Korhonen
Tätä palvelua ei todellakaan ole olemassa siinä helpossa muodossa
jossa se oli joskus olemassa.

Nordea kertoo, että maksupalvelukuoren voi pudottaa lähimpään
postilaatikkoon.

Tuolla tavalla äitini edelleen maksaa laskunsa -- eli kuorille ei ole
omaa luukkuaan, vaan ne postitetaan pankille käsiteltäväksi.

Luulenpa että tälle palvelulle on Suomessa vielä pitkään kysyntää ilman
että sitä mainostetaan.

[Ari Saastamoinen]

Vielä helpompaa se on vanhanaikaisella tavalla jos on tehnyt
maksusopimuksen firmohen kanssa, joihin on jonkinlainen luotto siihen,
että hoitavat laskutuksensa asiallisesti. Itse asiassa luottokaan ei

Tuo sun vanhanaikainen tapa poistuu, ja se korvataan tuolla
e-laskusysteemillä. Käyttäjän kannalta se on ihan vastaava, kun
kerrot pankille, että firma X saa lähettää sinulle e-laskuja, niin
siinä on samassa rasti, jolla voit valita, että ne maksetaan
automaattisesti eräpäivänä.

SEPA:n yhteydessä on speksattu myös SEPA-suoraveloitus (Siis tuon
automaattisesti maksuun menevän elaskun lisäksi), joka on vähän kuten
tuo vanha systeemi, mutta sitä on vissiin ollut speksaamassa joku
kreikkalainen tms, kun siinä ei speksissä ilmeisesti ole mukana mitään
autentikointia, eli jos sallit tuollaisen suoraveloituksen jollekin,
niin samalla se sitten salliintuu kaikille, jotka sinulle vain
veloituspyyntöjä tajuavat lähettää :)

[Mikko Saukkoriipi]

Post by Reijo Korhonen

Post by Paula Wirtanen

Post by Reijo Korhonen
Juu, laskujen tulostus on ulkoistettu kuluttajalle. Kätevää ja halpaa
(laskun lähettäjälle).

Kyllä. Montako kertaa muuten oikeasti sinun on tarvinnut tulostaa lasku
tai tiliote paperille? Minulla paperitulosteelle ei ole ollut vielä
käyttöä, erilaisia verottajan mahdollisesti tarvitsemia (ja sitten
tulostettavia) toki on useita, tietenkin tulostettuna PDF:lle, ei
paperille.

Ehkä montakin, mutta kun se on hankalaa, en ole ryhtynyt siihen. Ehkä
minun kuluttajana olisi tarpeen seurata tarkemmin mihin rahani menevät,
mutta kun se on pikkasenkin hankalaa, en viitsi, tuottajat saavat rahani
liian helposti.

Sähköisellä tiliotteella tuo seuraaminen voi helpottua merkittävästi.
Minulla on ollut tapana tallettaa Visan tiliote tekstitiedostoon ja tein
sitten pienen skriptin millä voin helposti laskea minne raha menee.
Esimerkiksi kesäkuussa 2009 Citymarkettiin meni 121,21€, Anttilaan
50,75€, Alepaan 1,65€, jne. Tätä nykyä tuokin olisi paljon helpompaa kun
Osuuspankista saa kuukauden Visa-otteen XML-tiedostona jonka voi
tallettaa koneelle parilla klikkauksella.

[Osmo R]

Post by Mikko Saukkoriipi
Sähköisellä tiliotteella tuo seuraaminen voi helpottua
merkittävästi. Minulla on ollut tapana tallettaa Visan tiliote
tekstitiedostoon ja tein sitten pienen skriptin millä voin
helposti laskea minne raha menee. Esimerkiksi kesäkuussa 2009
Citymarkettiin meni 121,21€, Anttilaan 50,75€, Alepaan 1,65€,
jne. Tätä nykyä tuokin olisi paljon helpompaa kun Osuuspankista
saa kuukauden Visa-otteen XML-tiedostona jonka voi tallettaa
koneelle parilla klikkauksella.

S-pankissa tuollaiset voi tehdä suoraan Verkkopankissa ilman
mitään skriptejä - ainakin debit-ostoille.

Osmo

[Asko Ikävalko]

S-pankissa tuollaiset voi tehdä suoraan Verkkopankissa ilman mitään
skriptejä - ainakin debit-ostoille.

Osuuspankillakin on joku tuollainen palvelu, muistaakseni nimeltään "Oma
talous".

Se vaan on maksullinen lisäpalvelu, joten itse olen sitten tyytynyt ihan
vaan Exceliin.

-Asko

[Reijo Korhonen]

Post by Paula Wirtanen
Tuo sähköinen tiliotehan on loistava keksintö. Ei turhia
papereita lojumassa, vaan tarvittaessa pääset verkkopankkiin niitä
nuuskimaan. Ja tulostus onnistuu, jos sille on jokin erityinen tarve.
Eivätkä häviä.

Juu, laskujen tulostus on ulkoistettu kuluttajalle. Kätevää ja halpaa
(laskun lähettäjälle).

Kiva kun ei ole turhia papereita arkistoitavaksi kansioihin, mutta
toisaalta arkistointi eli tietojen löytäminen jälkeenpäin on todellinen
ongelma. Vaikka palveluntarjoajilla on jos minkälaista sähköistä
arkistoa, niin kuluttajan sopimukset ja laskut hajaantuvat nettiin niin,
ettei mitään ole mahdollista löytää tai vain selata huvin vuoksi, sinne
kaikki vaan häviää käytännössä bittiavaruuteen.

Maksamisesta. Harni ettei kukaan muu ole ottanut käyttöön viertuaalista
viivakoodia kuin Saunalahti. Kun saa Saunalahdelta postia, niin se
maksaminen verkkopankissa on todella helppoa, kun samalla tavalla, jolla
ne viivakoodinlukijat lukevat paperilaskujen viivakoodeja oikealla
viivakoodinlukijalla, voi vain kopioida la liittää sähköpostissa olevan
virtuaaliviivakoodin ja ei tarvitse syöttää tilinumeroita, laskun summia
tai viitenumeroita. Tämä kuluttajaa palveleva muutos ei maksaisi
laskuttajille käytännössä juuri mitään, mutta kuluttajien aikaa säästyisi
suunnmattomasti. Kyse voi olla kiusanteosta eli siitä että laskuttajat
haluavat että me laittaisimme kaiken automaattisesti maksuun, jolloin
heidän tulovirtansa on taattu, vaikka laskuissa olisi vikaa.

[Asko Ikävalko]

Post by Paula Wirtanen
Miksi ihmeessä? Tuo sähköinen tiliotehan on loistava keksintö.

Nettipankissa tulee käytyä hyvin epäsäännöllisesti, joskus on yli
kuukausikin välissä, ettei tarvi yhtään laskua maksaa. Näin ollen oman
taloustilanteen seuraaminenkin pelkän nettipankin kautta olisi
epäsäännöllistä.

Mutta kun tiliote kolahtaa säännöllisesti joka kuun puolivälin tienoilla
postiluukusta, niin kyllä siihen tulee muutama minuutti keskityttyä kun
selailen siinä olevat tapahtumat läpi ja yritän muistella ovatko
varmasti minun tekemiäni. Ja sitten kirjaan Exceliin eri tilieni saldon,
jotta pysyn tietoisena siitä paljonko minulla on rahaa.

Ja Excel tottaki piirtää kivan graafin, joka kertoo miten
taloustilanteeni on kehittynyt kuukausien ja vuosien saatossa. Tuota
katsellessa on kiva muistella opiskeluaikojaan ja todeta ettei
silloinkaan kokonaissaldo käynyt kertaakaan alle 3000,- euron, joten en
minä ihan mikään kädestä-suuhun eläjä ole vaikka Kelan tuet välillä
tuntuikin melko pieniltä. Auto- ja asuntohankintojenkin ajankohdat
näkyvät graafista selkeästi.

Katsotko sinä esim. pankkikorttitapahtumat läpi sieltä sähköiseltä
tiliotteelta varmasti joka kuukausi, vai käykö kenties välillä niin että
tiliote unohtuu sinne bittiavaruuteen ja röyhkeä kauppias olisi voinut
veloittaa sinulta jotain ostoksia tuplana? Minkä kokoiselta ruudulta
katselet sitä tiliotettasi ja väitätkö tosiaan että sen käyttöliittymä
on mukavampi kuin A4-arkki kahvipöydässä tai sohvalla selällään lukien?

Post by Paula Wirtanen
Eivätkä häviä.

Eikös ne Osuuspankin sähköiset tiliotteet häviä jo kahdessa vuodessa?
Vai oliko niin, että säilyvät kyllä järjestelmässä mutta muuttuvat
lisämaksullisiksi?

Minulla mahtuu tuollaiseen normaaliin toimistomappiin lähes 10 vuoden
tiliotteet, kunnes pitää vanhimmasta päästä niitä hävittää. Muuten tuo
papereiden pyörittely on mielestäni ihan helppoa ja rutiininomaista,
mutta tuo hävittäminen on ollut vähän ongelma. No nykyään kun asun
haja-asutusalueella, voin poltella ne keväisin risujen seassa. :)


-Asko

[Paula Wirtanen]

Post by Asko Ikävalko
Katsotko sinä esim. pankkikorttitapahtumat läpi sieltä sähköiseltä
tiliotteelta varmasti joka kuukausi, vai käykö kenties välillä niin että
tiliote unohtuu sinne bittiavaruuteen ja röyhkeä kauppias olisi voinut
veloittaa sinulta jotain ostoksia tuplana? Minkä kokoiselta ruudulta
katselet sitä tiliotettasi ja väitätkö tosiaan että sen käyttöliittymä on
mukavampi kuin A4-arkki kahvipöydässä tai sohvalla selällään lukien?

Tarvitsen pankkipalveluita keskimäärin kerran viikossa. Silloin siinä
samalla tietenkin näen tilitapahtumat, joita tietenkin seuraan.

Kerran on muuten ollut tuplaveloitus muistaakseni. Näyttö kannettavassani
on 17". Ei, en juuri käytä sitä kahvipöydässä tai sohvalla selälläni. Sitä
varten on mobiililaitteet. Tiliotteen jos haluaa todella kirjaimellisesti
lukea kuukausittain yhtä tarkasti kuin sinä, varmasti paperisella on
parempi käyttöliittymä.

Post by Asko Ikävalko
Eikös ne Osuuspankin sähköiset tiliotteet häviä jo kahdessa vuodessa? Vai
oliko niin, että säilyvät kyllä järjestelmässä mutta muuttuvat lisämaksullisiksi?

Jossain vaiheessa juu muuttuu lisämaksullisiksi, en tiedä tuota aikaa kun
vanhoja tiliotteita ei tähän mennessä ole tarvinnut käydä etsimässä.
Kymmenen vuoden säilytysaikaa kuitenkaan ei ollut.

Mahdollisesti joskus tarvitsemani kuitin tai tositteen tallennan saman tien
PDF:ksi.

[Asko Ikävalko]

Post by Paula Wirtanen
Tiliotteen jos haluaa todella kirjaimellisesti
lukea kuukausittain yhtä tarkasti kuin sinä, varmasti paperisella on
parempi käyttöliittymä.

En sentään keräile pankkikorttikuitteja ja täsmäytä niitä kuitti
kerrallaan tuohon tiliotteeseen. Vaimo kyllä harrastaa sitäkin. :)

Post by Paula Wirtanen
Mahdollisesti joskus tarvitsemani kuitin tai tositteen tallennan saman tien
PDF:ksi.

Ja otat sitä PDF:stä varmuuskopiot ukkoselta turvassa olevaan paikkaan?
Ja ostaessasi uuden tietokoneen, huolehdit datojen siirtämisestä
koneelta toiselle.

Minä heitän nuo "10 vuoden takuu" kuitit/laskut mappiin, jossa ne
säilyvät kunhan ei mökki pala ihan kivijalkaa myöten.

-Asko

[Reijo Korhonen]

Post by Asko Ikävalko
Minä heitän nuo "10 vuoden takuu" kuitit/laskut mappiin, jossa ne
säilyvät kunhan ei mökki pala ihan kivijalkaa myöten.

Ei säilyu jollet opta niistä esimerkiksi valokopiota. Tai kopiokoneella
pdf:ää. Kuitit vaalenee valkeaksi paperiksi kahdessa vuodessa,
viimeistään.

[Asko Ikävalko]

Post by Reijo Korhonen
Ei säilyu jollet opta niistä esimerkiksi valokopiota. Tai kopiokoneella
pdf:ää. Kuitit vaalenee valkeaksi paperiksi kahdessa vuodessa,
viimeistään.

Lämpötulostettavissa kuittinauhoissa on kyllä isoja eroja. Päällepäin
sitä ei etukäteen näe, että onko kyseessä kuukaudessa vai viidessä
vuodessa haalistuva kuitti. Kyllähän noista tulee varmuuden vuoksi
otettua valokopio, johon isken nitojalla kiinni sen alkuperäisen kuitin.

Vaikka olenkin huolehtivinani omista varmuuskopioistani kunnolla, niin
kyllä minä silti edelleen luotan paperin säilyyvyyteen paremmin kuin
PDF:n säilyvyyteen.

-Asko

[Mikko Saukkoriipi]

Post by Asko Ikävalko

Post by Reijo Korhonen
Ei säilyu jollet opta niistä esimerkiksi valokopiota. Tai kopiokoneella
pdf:ää. Kuitit vaalenee valkeaksi paperiksi kahdessa vuodessa,
viimeistään.

Lämpötulostettavissa kuittinauhoissa on kyllä isoja eroja. Päällepäin
sitä ei etukäteen näe, että onko kyseessä kuukaudessa vai viidessä
vuodessa haalistuva kuitti. Kyllähän noista tulee varmuuden vuoksi
otettua valokopio, johon isken nitojalla kiinni sen alkuperäisen kuitin.
Vaikka olenkin huolehtivinani omista varmuuskopioistani kunnolla, niin
kyllä minä silti edelleen luotan paperin säilyyvyyteen paremmin kuin
PDF:n säilyvyyteen.

Joo, eiköhän paperiversiot ole keskimäärin paremmassa turvassa. Mutta
jos asia kiinnostaa sinua niin paperimappien suojaaminen tulelta ja
vedeltä on aika työlästä ja kallista, kun taas sähköisten versioiden
suojaaminen on aika triviaalia.

[Asko Ikävalko]

Post by Mikko Saukkoriipi
Mutta
jos asia kiinnostaa sinua niin paperimappien suojaaminen tulelta ja
vedeltä on aika työlästä ja kallista

No jos tää mun talo palaisi niin että palo alkaa tietokonehuoneesta,
niin siinä tapauksessa voi olla että tuolla lastulevykaapissa ne mapit
saattaisi kärsiä. Toisaalta, tiivisti pakattu paperinippu saa kyllä aika
paljon ottaa lämpöä, ennenkuin ne paperit täysin tuhoutuvat.

Jos palo alkaisi mistä tahansa muusta huoneesta ja jos palokunta ehtisi
vartissa paikalle, niin en usko tietokoneen kaapissa olevien mappien
kärsivän muuta kuin savuvahinkoja.

Siinä samaisessa kaapissa säilytän myös DVD-RW muodossa olevia
varmuuskopioitani. On kyllä käynyt mielessä viedä esim. kerran
kuukaudessa joku backup kellariin tai ulkovajaan, mutta tuntuu niin
hankalalta etten ole viitsinyt.

Todennäköisempänä uhkana bittidatan tuhoutumiselle pidän esim. ukkosta,
minkä vuoksi en suosi USB-kovalevyä backupin teossa, vaan mielummin otan
ainakin tärkeimmät datat noille optisille kiekoille.

-Asko

[Markus Strand]

Post by Asko Ikävalko
Jos palo alkaisi mistä tahansa muusta huoneesta ja jos palokunta ehtisi
vartissa paikalle, niin en usko tietokoneen kaapissa olevien mappien
kärsivän muuta kuin savuvahinkoja.

Kun palokunta ei ole aina edes liikkeellä sen vartin sisällä tulipalon
alkamisesta (joskus ehtii palaa kauan ennen kuin naapurit huomaavat),
niin tunnin palokaappi ei ole yhtään huono investointi jos on hiemankaan
arvokkaampia papereita.

Post by Asko Ikävalko
Todennäköisempänä uhkana bittidatan tuhoutumiselle pidän esim. ukkosta,
minkä vuoksi en suosi USB-kovalevyä backupin teossa, vaan mielummin otan
ainakin tärkeimmät datat noille optisille kiekoille.

Aika paha saa salama olla jos se ulkoisen USB levyn tuhoaa. Backup
levyähän ei kannata pitää koneessa tai sähköissä kiinni paitsi silloin
kun ottaa ne varmuuskopiot.

Optiselle medialle olen itse ottanut kun siirryin kannettavaan
koneeseen. Pöytäkoneesta otin sekä ulkoiselle levylle "pikapalautukset"
että optiselle medialle "arkistoon". Aina välillä voi vielä
arkistokappale työpaikalle pöytälaatikkoon.

++MStr

[Asko Ikävalko]

Post by Markus Strand
Aika paha saa salama olla jos se ulkoisen USB levyn tuhoaa. Backup
levyähän ei kannata pitää koneessa tai sähköissä kiinni paitsi silloin
kun ottaa ne varmuuskopiot.

Ei kannata niin, mutta moniko oikeasti joka käytön jälkeen irrottaa
USB-levyn?

Faijalla hajosi kone kerran aika pahasti, vaikkei ollut edes ukkosta.
Ihan yht'äkkiä vaan virtalähde päästi toimintasavut ulos kuulemma ihan
näyttävän näköisesti. Savun hälvettyä kokeiltiin vaihtaa ehjä
virtalähde, mutta eipä toiminut silläkään, eli ilmeisesti hajoamisen
yhteydessä siltä pääsi joku räpsy joka käräytti kenties emolevyn,
muistit, prossun ja/tai kovalevyn. Ei sitten ruvettu sen tarkemmin
tutkimaan, mitkä osat oli rikki ja mitkä ehjiä, vaan hankittiin
suosiolla kokonaan uusi kone. Tuolla kerralla ei tainnut hajota koneen
perässä olevia USB-laitteita, mutta kyllä kai sekin ihan mahdollista on
niin kauan kun galvaaninen yhteys on olemassa.

Post by Markus Strand
Optiselle medialle olen itse ottanut kun siirryin kannettavaan
koneeseen. Pöytäkoneesta otin sekä ulkoiselle levylle "pikapalautukset"
että optiselle medialle "arkistoon". Aina välillä voi vielä
arkistokappale työpaikalle pöytälaatikkoon.

Se noissa optisissa on tosiaan etu, että niitä voi helposti kuljetella
ja jemmailla ties minne kätköihin. Täytyy vaan huolehtia, ettei päädy
asiattomien käsiinkin ne datat.

-Asko

[Reijo Korhonen]

Post by Asko Ikävalko
Se noissa optisissa on tosiaan etu, että niitä voi helposti kuljetella
ja jemmailla ties minne kätköihin. Täytyy vaan huolehtia, ettei päädy
asiattomien käsiinkin ne datat.

Kaiken voi salata. Joissakin USB-muistitikuissa on sisäänrakennettu
salaus, mutta kyllä tioedostot saa salattua mille välineelle tahansa,
automaation ja vaivan aste saattaa kyllä vaihdella.

[k***@helsinki.fi.invalid]

Post by Asko Ikävalko

Post by Markus Strand
Aika paha saa salama olla jos se ulkoisen USB levyn tuhoaa. Backup
levyähän ei kannata pitää koneessa tai sähköissä kiinni paitsi silloin
kun ottaa ne varmuuskopiot.

Ei kannata niin, mutta moniko oikeasti joka käytön jälkeen irrottaa
USB-levyn?

Esitätkö että oikeasti löytyy ihmisiä jotka jättävät tietsikkaan
roikkumaan jotain kun on sammuttanut?
OK, minulle vain täysin vieras käyttäytymismalli (enkä ole
siivoushullu). Onhan sitä monelle laiturille menijöitä.

[Akseli Mäki]

Post by k***@helsinki.fi.invalid
Esitätkö että oikeasti löytyy ihmisiä jotka jättävät tietsikkaan
roikkumaan jotain kun on sammuttanut?

Mulla on ulkoinen USB koko ajan kiinni koneessa. Muuten Windows herjaisi
jotain epämääräistä tietojen häviämisestä jos sen irrottaisi sammutettuna
kun koneen on sammuttanut hibernate toiminnolla.

Ylipäätään aika outoa irroitella tuollaisia. Samalla logiikalla irroittaisi
kaikki muutkin koneen komponentit vai?

(eri asia jos kyseinen levy on joku sellainen jota on tapana syystä tai
toisesta siirtää koneesta toiseen tms. pitää mukanaan)

Tosin en pitäisi USB levyä kovin hyvänä välineenä yhden koneen
varmuuskopioinnissa, noiden koteloissa kun on tolkuttomasti paskoja malleja
joista voi laueta niin virtalähde kuin joku ohjainkin.

[Markus Strand]

Post by Akseli Mäki
Mulla on ulkoinen USB koko ajan kiinni koneessa. Muuten Windows
herjaisi jotain epämääräistä tietojen häviämisestä jos sen irrottaisi
sammutettuna kun koneen on sammuttanut hibernate toiminnolla.

Kun levyn irrottaa oikein ei käyttöjärjestelmä herjaile mitään.

Post by Akseli Mäki
(eri asia jos kyseinen levy on joku sellainen jota on tapana syystä
tai toisesta siirtää koneesta toiseen tms. pitää mukanaan)

Varmuuskopiota säilytetään mahdollisimman paljon varmassa paikassa.
Minun paloturvakaapissani ei ole USB eikä muitakaan läpivientejä, joten
levy piti ottaa irti varmuuskopioinnin jälkeen.
Myös optiset mediat kannattaa ottaa pois levyasemasta varmuuskopioinnin
jälkeen ja laittaa turvalliseen paikkaan.

Post by Akseli Mäki
Tosin en pitäisi USB levyä kovin hyvänä välineenä yhden koneen
varmuuskopioinnissa, noiden koteloissa kun on tolkuttomasti paskoja
malleja joista voi laueta niin virtalähde kuin joku ohjainkin.

Levyltä on nopea palauttaa ja hakea joku yksittäinen tiedosto.
Arkistointiin USB-levyt eivät ole kovin hyviä, koska vanhat virtalähteet
ovat riski palautukselle.

++MStr

[Reijo Korhonen]

Post by Markus Strand
Varmuuskopiota säilytetään mahdollisimman paljon varmassa paikassa.
Minun paloturvakaapissani ei ole USB eikä muitakaan läpivientejä, joten
levy piti ottaa irti varmuuskopioinnin jälkeen. Myös optiset mediat
kannattaa ottaa pois levyasemasta varmuuskopioinnin jälkeen ja laittaa
turvalliseen paikkaan.

Harvalla kotikäyttäjällä on tämän määritelmän mukaista turvallista
käytäntöä. Ei minullakaan mitään paloturvakaappia ole.

Post by Markus Strand

Post by Akseli Mäki
Tosin en pitäisi USB levyä kovin hyvänä välineenä yhden koneen
varmuuskopioinnissa, noiden koteloissa kun on tolkuttomasti paskoja
malleja joista voi laueta niin virtalähde kuin joku ohjainkin.

Levyltä on nopea palauttaa ja hakea joku yksittäinen tiedosto.
Arkistointiin USB-levyt eivät ole kovin hyviä, koska vanhat virtalähteet
ovat riski palautukselle.

Arkistointi USB-levylle vaatisi varmuuskopio-ohjelman käyttöä. Sellaisen
tekee alan harrastaja joko itsekin tai lataa netistä. Mutta silti sen
käyttöönotto ja käyttäminen vaatii vaivaa.

Optisille levyile eli CD ja DVD:lle otettiin ennen varmuuskopioita kun
koneissakin oli niille kirjoittavat asemat ja levyaihioita sai
kohtuuhintaan. Nyt tiesdostokoot ovat kavaneet ja DVD:llekeen eo mahdu
paljon mitään. On hanhalaa määritellä missä ne "omat tiedostot"
sijaitsevat ja ohjelmien asetukset jäävät kuitenkin varmuuskopioimatta ja
palauttamatta.

Kirjoittavat Blueray-asemat eivät ole yleistyneet kaupasta saatavissa
merkkikoneissa. Niille mahtuisi enemmän, ehkä varmuuskopiointi olisi
helpompaa.

Nyt tuntuu että varmuuskopiointi asiana ei paljon kiinnosta. Ihmisillä on
ehkä se USB-kiintolevy nurkassa ja se riittää, mutta tuskin silläkään
kattavia varmuuskopioita on, ainakaan mitään arkistosarjoja.

[k***@helsinki.fi.invalid]

Post by Reijo Korhonen

Post by Markus Strand
Varmuuskopiota säilytetään mahdollisimman paljon varmassa paikassa.
Minun paloturvakaapissani ei ole USB eikä muitakaan läpivientejä, joten
levy piti ottaa irti varmuuskopioinnin jälkeen. Myös optiset mediat
kannattaa ottaa pois levyasemasta varmuuskopioinnin jälkeen ja laittaa
turvalliseen paikkaan.

Harvalla kotikäyttäjällä on tämän määritelmän mukaista turvallista
käytäntöä. Ei minullakaan mitään paloturvakaappia ole.

Ei minullakaan. Mutta otan riskin että ne kaksi aivan eri osoitetta
joissa (tärkeimmät) varmuuskopiot ovat eivät pala samanaikaisesti...

[JiiHoo]

Post by k***@helsinki.fi.invalid

Post by Reijo Korhonen

Post by Markus Strand
Varmuuskopiota säilytetään mahdollisimman paljon varmassa paikassa.
Minun paloturvakaapissani ei ole USB eikä muitakaan läpivientejä, joten
levy piti ottaa irti varmuuskopioinnin jälkeen. Myös optiset mediat
kannattaa ottaa pois levyasemasta varmuuskopioinnin jälkeen ja laittaa
turvalliseen paikkaan.

Harvalla kotikäyttäjällä on tämän määritelmän mukaista turvallista
käytäntöä. Ei minullakaan mitään paloturvakaappia ole.

Ei minullakaan. Mutta otan riskin että ne kaksi aivan eri osoitetta
joissa (tärkeimmät) varmuuskopiot ovat eivät pala samanaikaisesti...

Kamoon. Pankeilla lienee nuo varmuuskopiot aika hyvin otettuna ja
siellä ne tiliotteet säilyvät. Jos jostain syystä tarvitsee jotain yli
kahden vuoden vanhoja tiliotteita, niin tulee varmasti halvemmaksi
tilata ne pankista kuin tehdä itse tarvittavan varmat
varmuuskopiojärjestelyt.

Paperisten otteiden tilaamista en tajua ollenkaan, koska itse ne voi
kerran kuukaudessa tulostaa, jos välttämättä haluaa niitä käsissään
käpristellä. Hinta on takuulla halvempi kuin se pankin 2,50 euroa. Eikä
se todellakaan ole ilmaista, jos maksaa ne bonuksista. Voisi kai ne
bonukset järkevämpäänkin käyttää.

[Osmo R]

Post by JiiHoo
Kamoon. Pankeilla lienee nuo varmuuskopiot aika hyvin otettuna ja
siellä ne tiliotteet säilyvät. Jos jostain syystä tarvitsee
jotain yli kahden vuoden vanhoja tiliotteita, niin tulee varmasti
halvemmaksi tilata ne pankista kuin tehdä itse tarvittavan varmat
varmuuskopiojärjestelyt.

Jos pitää vaihtaa pankkia, niin sinne menevät arkistot. Niin
taitavat mennä ihan vaikka lopettaisi tilin, mutta pitäisi
asiakkuuden pankissa. Tällaiset arkistot ovat pankille hyvä tapa
lukita asiakas ja sen jälkeen voi nostaa maksuja sikana.

Post by JiiHoo
Paperisten otteiden tilaamista en tajua ollenkaan, koska itse ne
voi kerran kuukaudessa tulostaa, jos välttämättä haluaa niitä
käsissään käpristellä. Hinta on takuulla halvempi kuin se pankin
2,50 euroa. Eikä se todellakaan ole ilmaista, jos maksaa ne
bonuksista. Voisi kai ne bonukset järkevämpäänkin käyttää.

Nordeassa tiliote ei maksa.

Osmo

[JiiHoo]

Post by JiiHoo
Kamoon. Pankeilla lienee nuo varmuuskopiot aika hyvin otettuna ja
siellä ne tiliotteet säilyvät. Jos jostain syystä tarvitsee
jotain yli kahden vuoden vanhoja tiliotteita, niin tulee varmasti
halvemmaksi tilata ne pankista kuin tehdä itse tarvittavan varmat
varmuuskopiojärjestelyt.

Jos pitää vaihtaa pankkia, niin sinne menevät arkistot. Niin taitavat mennä
ihan vaikka lopettaisi tilin, mutta pitäisi asiakkuuden pankissa. Tällaiset
arkistot ovat pankille hyvä tapa lukita asiakas ja sen jälkeen voi nostaa
maksuja sikana.

Mihin niitä tiliotteita tarvitsee ellei joudu todistamaan jotain
tapahtumaa. Veikkaan että pankeilla on joku lakisääteinen velvoite
löytää tietynikäiset tiliotteet, jos vaikka verottaja tai muu taho
niitä vaatii.

[Reijo Korhonen]

Post by JiiHoo

Jos pitää vaihtaa pankkia, niin sinne menevät arkistot. Niin taitavat
mennä ihan vaikka lopettaisi tilin, mutta pitäisi asiakkuuden pankissa.
Tällaiset arkistot ovat pankille hyvä tapa lukita asiakas ja sen
jälkeen voi nostaa maksuja sikana.

Mihin niitä tiliotteita tarvitsee ellei joudu todistamaan jotain
tapahtumaa. Veikkaan että pankeilla on joku lakisääteinen velvoite
löytää tietynikäiset tiliotteet, jos vaikka verottaja tai muu taho niitä
vaatii.

Toki tapahtumien arkistointivelvoite on ainakin sama kuin esimerkiksi
kirjanpidossa, mutta tapahtumien saanti maksaa asiakkaalle kohtuullisen
korvauksen Pankin mielestä kohtuullinen korvaus saattaa tuntua
asiakkaasta kohtuttomalta ;-) Viranomaisten ei ehkä tarvitse maksaa.

[Reijo Korhonen]

Post by JiiHoo
Kamoon. Pankeilla lienee nuo varmuuskopiot aika hyvin otettuna ja
siellä ne tiliotteet säilyvät. Jos jostain syystä tarvitsee jotain yli
kahden vuoden vanhoja tiliotteita, niin tulee varmasti halvemmaksi
tilata ne pankista kuin tehdä itse tarvittavan varmat
varmuuskopiojärjestelyt.

Jos pitää vaihtaa pankkia, niin sinne menevät arkistot. Niin taitavat
mennä ihan vaikka lopettaisi tilin, mutta pitäisi asiakkuuden pankissa.
Tällaiset arkistot ovat pankille hyvä tapa lukita asiakas ja sen jälkeen
voi nostaa maksuja sikana.

Tässä on pointtia. Samaa tekevät vakuutuisyhtiöt. Niillä on omia
sähköisiä kansioita, joihin tietysti tulee vain oman vakuutusyhtiön
asiakirjat, sopimukset ja laskut. Vakuutusyhtiöillä on myös suunitelmia
laajentaa arkistointia niin, että kodin kaikkien arviokkaisen laitte4iden
ostokuitit ja valokuvat niistä voisi tallentaa tälläiseen arkistoon.
Kätevää tehdä talon palaessa sitten vahinkoilmoitus koko höskästä eikä
tule riitaa vakuutusyhtiön kanssa tavaroiden ostohinnoista ja iästä.
Mutta siirtyykö tälläinen valtava tietoarkisto toiseen vakuutusyhtiöön,
kun sieltä saa paremman tajouksen? Lukitusankkuri on vahva.

[Reijo Korhonen]

Post by Osmo R

Post by JiiHoo
Kamoon. Pankeilla lienee nuo varmuuskopiot aika hyvin otettuna ja
siellä ne tiliotteet säilyvät. Jos jostain syystä tarvitsee jotain yli
kahden vuoden vanhoja tiliotteita, niin tulee varmasti halvemmaksi
tilata ne pankista kuin tehdä itse tarvittavan varmat
varmuuskopiojärjestelyt.

Jos pitää vaihtaa pankkia, niin sinne menevät arkistot.

Tässä tulee mietintään myös vaarat kulluisiksi tulleiden
identiteettivarkauksien suhteen. Elämme elämää, jossa neistä ei paljon
jälkeä jää reaalimaailmaan. Jos katoamme, niin onko maitä ollut koskaan
olemassakaan. Tai jos joku saa meidän salasanamme haltuunsa ja alka elää
virtuaalisesti meinä, niin miten todistaa tämä, hänellähän on koko meidän
elämänmme hallusssaan, laskuja ja sopimuksia myöten, meillä taas ei ole
mitään jäljellä entisestä elämästä, ei laskun laskua, ei sopimuksen
sopimusta.

Ulkonäönkin voi kopioida Facebookista olevista kuvista. Pankissa uusi
identiteetti voi käydä henkilökohtaisesti sopimassa uudesta lainasta.
Työnantajakin voi ihmetellä vain kampauksen muuttumista jos sitäkään, kun
uusi identiteettiime marssii työpaikalle loman jälkeen ja oma tagimme ei
enää käy työpaikan oveen ;-)

Kätevässä virtuaaliarkistoinnissa ja kaiken siirtymisessä bittimuotoon
pilveen on vaaransa, joista palveluntarjoaja ei halua puhua. Näihin
palveluihin kuitenkin murtaudutaan jatkuvasti ja salasanoja joutuu
vääriin käsiin. Euro se on konsultti rikollisillekin mitä kannattaa tehdä
ja mihin panostaa.

[Osmo R]

Post by Reijo Korhonen
Optisille levyile eli CD ja DVD:lle otettiin ennen varmuuskopioita kun
koneissakin oli niille kirjoittavat asemat ja levyaihioita sai
kohtuuhintaan. Nyt tiesdostokoot ovat kavaneet ja DVD:llekeen eo mahdu
paljon mitään. On hanhalaa määritellä missä ne "omat tiedostot"
sijaitsevat ja ohjelmien asetukset jäävät kuitenkin varmuuskopioimatta ja
palauttamatta.

Vistatasta alkaen Windowshan on tehnyt tämän automaattisesti,kun
kuvat ym. ovat omissa paikossaan. XP on toki tässä vielä
ongelmallinen. Minulla on kansio Tiedostot, jossa on kaikki
tällainen. Se on pari gigaa.

Jos ei kovalevyään osaa järjestää järkevästi, niin ei vika ole
liian pienissä taltioissa.

Osmo

[k***@helsinki.fi.invalid]

Post by Akseli Mäki

Post by k***@helsinki.fi.invalid
Esitätkö että oikeasti löytyy ihmisiä jotka jättävät tietsikkaan
roikkumaan jotain kun on sammuttanut?

Mulla on ulkoinen USB koko ajan kiinni koneessa. Muuten Windows herjaisi
jotain epämääräistä tietojen häviämisestä jos sen irrottaisi sammutettuna
kun koneen on sammuttanut hibernate toiminnolla.
Ylipäätään aika outoa irroitella tuollaisia. Samalla logiikalla irroittaisi
kaikki muutkin koneen komponentit vai?

_Kaikki_ koneeni komponentit (kuten itse konekin) on aika
merkityksettömia verrattuna datan arvoon. En siis irrota ulkoista
kovalevyä suojatakseni _tätä_.

Post by Akseli Mäki
(eri asia jos kyseinen levy on joku sellainen jota on tapana syystä tai
toisesta siirtää koneesta toiseen tms. pitää mukanaan)

Nimenomaan eri asia.

Post by Akseli Mäki
Tosin en pitäisi USB levyä kovin hyvänä välineenä yhden koneen
varmuuskopioinnissa, noiden koteloissa kun on tolkuttomasti paskoja malleja
joista voi laueta niin virtalähde kuin joku ohjainkin.

Itselleni "varmuuskopio" merkitsee että pidän sen a) irti koneesta ja b)
kaukana koneesta. Tällä pyrin saamaan suojaa ei vain koneen hajoamisen
varalta vaan myöskin esim. tulipalon/murron tjsp tapahtuessa.
Kyllä minä välillä luistan, mutta esim. raakadatastani löytyy
(jonkinlaisella viiveellä) kaksikin kopiota, aivan eri fyysisissä
osoitteissa.

[Paula Wirtanen]

Post by k***@helsinki.fi.invalid
Itselleni "varmuuskopio" merkitsee että pidän sen a) irti koneesta ja b)
kaukana koneesta. Tällä pyrin saamaan suojaa ei vain koneen hajoamisen
varalta vaan myöskin esim. tulipalon/murron tjsp tapahtuessa.
Kyllä minä välillä luistan, mutta esim. raakadatastani löytyy
(jonkinlaisella viiveellä) kaksikin kopiota, aivan eri fyysisissä
osoitteissa.

Juuri näin varmuuskopion kanssa tulee toimiakin.

[Paula Wirtanen]

Post by Asko Ikävalko
Ja otat sitä PDF:stä varmuuskopiot ukkoselta turvassa olevaan paikkaan?
Ja ostaessasi uuden tietokoneen, huolehdit datojen siirtämisestä koneelta toiselle.

Kyllä. Muistakaa aina, että jos koneella on mitä tahansa säilyttämisen
arvoista, omia projekteja, valokuvia tai vaikka tärkeitä tositteita, niin
varmuuskopio pitää olla. Ja ajantasalla. Ja mieluummin vielä kahdesti.

Toinen keino on sitten tietysti paperille (vielä yhdet) varakopiot ja
laittaa mappiin. Jolloin tietenkin arvostaa sitä paperia oletusarvoisesti
itse tulostamisen sijaan, mutta siis itselleni tuollainen paperiton tuntuu
miellyttävämmältä ja helpommalta. Tottumuskysymys ehkä.

[Asko Ikävalko]

Post by Paula Wirtanen
varmuuskopio pitää olla

Muistakaa myös, että automaattisesti USB-levylle synkronoiva "hieno ja
helppo" softakikkare ei ole oikeaa varmuuskopiointia, kuten ei mikään
RAID-järjestelmäkään.

Oikea varmuuskopio on suojattu käyttäjän (tai troijalaisen) tekemiä
virheitä vastaan, eli varmuuskopioista pitää löytyä useita vanhempiakin
versioita sen "tänäaamuisen" lisäksi.

Oikea varmuuskopio on myös suojattu salaman aiheuttamilta
ylijännitepiikeiltä, tietokonehuoneen tulipalolta ja murtovarkauden varalta.

Oikea varmuuskopio ei mielestäni myöskään sijaitse jossain kiinalaisessa
pilvipalvelussa, jota pyörittävä firma on juuri viime viikolla perustettu.

Kuinkahan monella kotikäyttäjällä nämä asiat ihan oikeasti on kunnossa?

-Asko

[Osmo R]

Post by Asko Ikävalko
Ja otat sitä PDF:stä varmuuskopiot ukkoselta turvassa olevaan
paikkaan? Ja ostaessasi uuden tietokoneen, huolehdit datojen
siirtämisestä koneelta toiselle.

Datojen siirto on rutiinia. Minulla on koneella dataa, joka alun
pierin on tallennettu C-kasetille. Ei tulisi mieleenkään heittää
satoja pois ottaessani uuden koneen.

Osmo

[Asko Ikävalko]

Minulla on koneella dataa, joka alun pierin
on tallennettu C-kasetille.

Nytpä päästiinkiin mielenkiintoiseen aiheeseen, kuinka vanhaa dataa
lukijoiden koneilta löytyykään?

Minulta löytyy LP-levyltä itse rippaamiani 96kbps MP3:sia. Silloin
90-luvulla yhtä musiikkikappaletta pakattiin MP3-muotoon puolisen
tuntia. :)

Valokuvakansiostani löytyy paljon "digikuvia" 90-luvun lopulta, jolloin
filmirullat lähetettiin IFI:lle ja sieltä tuli paperikuvien lisäksi 1,4
Mt korppu, joka sisälsi samat kuvat 600x400 resoluution JPG-tiedostoina.

Vanhin valokuvani digimuodossa on oma luokkakuvani, yläasteen 8C luokka
lokakuussa 1995. Tuo on sentään 3266x2384 resoluutiolla, jota ei tainnut
kaikki sen aikaiset koneetkaan edes avata ihan suosiolla.

Sen sijaan yläasteen aikaisia esseitä yms. koulutöitä ei näköjään tästä
levynkulmalta enää löydy ihan noin vaan. Siirryin vuonna 2003
Mac-leiristä PC-leiriin, jolloin monet Mac-ohjelmilla tehdyt dokkarit
eivät enää ilman tiedostomuunnosta avautuneet. Toki noistakin datoista
on pari eri varmuuskopioversiota vielä olemassa CD-rompuilla ja kunhan
jostain löytyisi kunnollinen Mac OS 7 -emulaattori, niin olisihan
noitakin ihan kiva vielä joskus fiilistellä.

-Asko

[P.V.]

Post by Asko Ikävalko

Minulla on koneella dataa, joka alun pierin
on tallennettu C-kasetille.

Nytpä päästiinkiin mielenkiintoiseen aiheeseen, kuinka vanhaa dataa
lukijoiden koneilta löytyykään?

Täältä löytyy noin vuonna 1990 saadulla 286:lla ja jollain DOS-pohjaisella
piirto-ohjelmalla hiirellä työstettyjä piirrustuksia. Suurimmassa osassa on
kyse ihan vain harjoittelusta, jossa jonkin mallikuvan perusteella olin
pikseli pikseliltä nyhrännyt kuvaa mahdollisimman samanlaiseksi: toisella
hiiren napilla klikkailin pisteitä mustiksi ja toisella valkoiseksi, ja
sitten lähinnä kokeilemalla sovittelin, minkä pikselien pitäisi olla mustia
ja minkä valkoisia, että kuva muistuttaisi mahdollisimman paljon
alkuperäistä. Erään tiedoston päiväys on 2.10.1992. Yllättävää, että
kaikkien kopiointikertojen jälkeen useiden tiedostojen päivämäärät ovat
pysyneet ennallaan. Joidenkin kuvien kuvasuhde on omituisen näköinen, sillä
niitä piirrettäessä 4:3-muotoisella näytöllä on ollut käytössä jotain
640x200 pikseliä (kone pystyi täyteen VGA-tarkkuuteen, mutta pienemmällä
pikselimäärällä ohjelman ja koneen reagointi oli vähän vähemmän hidasta).

Tekstidokumenttien muokkaushetkitiedot ovat hävinneet. Ne on aikoinaan
kirjoitettu MS Works-monitoimiohjelman DOS-versiolla WPS-tiedostoihin, jotka
on sitten vuosien saatossa ja ohjelmien vaihtuessa muunnettu uusissa
ympäristöissä toimiviin muotoihin. Tällä hetkellä vanhimpien tekstien
käyttöversiot ovat RTF-muodossa. Samoissa hakemistoissa ovat edelleen myös
alkuperäiset WPS-tiedostot, mutta niiden kaikkien muokkauspäivämäärät on
jostain syystä vuodelta 1996.

Post by Asko Ikävalko
Minulta löytyy LP-levyltä itse rippaamiani 96kbps MP3:sia. Silloin
90-luvulla yhtä musiikkikappaletta pakattiin MP3-muotoon puolisen tuntia.
:)

Meillä ei LP-levyjä harrastettu, mutta CD-levyiltä ripattuja kappaleita on
128 kbps MP2-tiedostoissa (MP3-koodauksen hallitsevaa ohjelmaa oli silloin
vaikeampi löytää patenttisotkujen tai vastaavien takia, mutta silloin
käytössä olleella laitteistolla MP2:t kuulostivat "ihan yhtä hyviltä").
MP2:t edelleen soivat VLC:llä, mutta kappaletiedot eivät enää sillä näy
kunnolla. Ja tietysti nykylaitteilla heikko äänenlaatu paljastuu räikeästi.
Alkuperäiset CD:t ovat edelleen hyllyssä, mutta ei ole tullut ripattua
uudelleen MP3:ksi.

Post by Asko Ikävalko
Valokuvakansiostani löytyy paljon "digikuvia" 90-luvun lopulta, jolloin
filmirullat lähetettiin IFI:lle ja sieltä tuli paperikuvien lisäksi 1,4 Mt
korppu, joka sisälsi samat kuvat 600x400 resoluution JPG-tiedostoina.

Tuollaistakin tuli kokeiltua, mutta ei sitten suuremmin käytettyä.

Post by Asko Ikävalko
Vanhin valokuvani digimuodossa on oma luokkakuvani, yläasteen 8C luokka
lokakuussa 1995. Tuo on sentään 3266x2384 resoluutiolla, jota ei tainnut
kaikki sen aikaiset koneetkaan edes avata ihan suosiolla.
Sen sijaan yläasteen aikaisia esseitä yms. koulutöitä ei näköjään tästä
levynkulmalta enää löydy ihan noin vaan. Siirryin vuonna 2003 Mac-leiristä
PC-leiriin, jolloin monet Mac-ohjelmilla tehdyt dokkarit eivät enää ilman
tiedostomuunnosta avautuneet. Toki noistakin datoista on pari eri
varmuuskopioversiota vielä olemassa CD-rompuilla ja kunhan jostain
löytyisi kunnollinen Mac OS 7 -emulaattori, niin olisihan noitakin ihan
kiva vielä joskus fiilistellä.

Minulla on tiedostohistoriassa katkos ammattikorkean aikana 2000-luvun
alussa. Suuri osa silloin tehdyistä töistä katosi mustaan aukkoon, kun
sattui vahinko levyosioita säätäessä. Varmuuskopiot olivat tuolloin parin
vuoden takaa -- ajalta, jolloin olin juuri hankkinut ensimmäisen polttavan
CD-aseman. Aseman käyttöönoton yhteydessä tehdyn levysarjan jälkeen ei ollut
tullut varmuuskopioita päiviteltyä... Katsoin heksaeditorilla, millä
merkkijonolla DOC-, JPG- ja muutaman muun tyyppiset tiedostot alkoivat, ja
tallensin levyeditorilla sillä tavalla alkavista kohdista aina esim. 200 kt
eteenpäin uusiin tiedostoihin toiselle asemalle. Tällä tavalla löytyi aika
paljon kadonnutta materiaalia (onneksi oli käyttänyt tiheään
levyneheytystä), mutta suurin harmi oli, että tieto tiedostojen nimistä ja
poluista oli menetetty, joten enää ei tiennyt, mikä kuului mihinkin
kokonaisuuteen. Noita sekalaisia palautettuja, juoksevilla numeroilla
nimettyjä, tiedostoja pyörii vieläkin jossain päin levyä, mutta ei niillä
oikein ole mitään enää tehnyt. No, eipä jotain opiskelujuttuja ikuisesti
tarvitsekaan säilyttää, mutta mukavaahan olisi, jos ne olisivat muistona
pysyneet kunnossa.

Nyt kun muistelen, jotain varmasti katosi joitakin vuosia aiemminkin, kun
sattui vahinko DELTREE -komennon kanssa: tarkoitus oli tyhjentää yksittäinen
hakemisto, mutta väsyneenä CD-komennon perään tuli ilmeisesti kirjoitettua
hakemiston nimi väärin, joten kyseiseen hakemistoon ei siirryttykään. Kun
DELTREE sitten oli käynnissä, ihmettelin, että kylläpä se kestää, ja sitten
kauhukseni huomasin, että kehotteen mukaan oltiinkin edelleen C-aseman
juuressa... No, suurin osa datasta löytyi korpuilta, mutta varmasti siinäkin
jotain hävisi.


P.V.

[Asko Ikävalko]

No, eipä jotain opiskelujuttuja ikuisesti tarvitsekaan säilyttää, mutta
mukavaahan olisi, jos ne olisivat muistona pysyneet kunnossa.

Meillä oli tapana jakaa AMK:n labraselkkarit kurssikavereille koulun
palvelimella. :) Kun siellä alkoi tunnarit vanhentua, siirsin ne
pysyvämpään talteen: http://koti.kapsi.fi/~askoik/koulu/

Toki nuo löytyvät omalta kovalevyltänikin dokkarihakemistosta (ja sitä
myötä myös DVD-RW backupeilta)

-Asko

[P.V.]

Post by Asko Ikävalko

No, eipä jotain opiskelujuttuja ikuisesti tarvitsekaan säilyttää, mutta
mukavaahan olisi, jos ne olisivat muistona pysyneet kunnossa.

Meillä oli tapana jakaa AMK:n labraselkkarit kurssikavereille koulun
palvelimella. :) Kun siellä alkoi tunnarit vanhentua, siirsin ne
pysyvämpään talteen: http://koti.kapsi.fi/~askoik/koulu/
Toki nuo löytyvät omalta kovalevyltänikin dokkarihakemistosta (ja sitä
myötä myös DVD-RW backupeilta)

Kaverilta sain kyllä vahingon jälkeen kopiot hänen töistään, mutta eiväthän
ne ihan samanlaisia olleet. Itse olin kirjoitellut paljon
yksityiskohtaisemmin muistiin tehtävien yhteyteen kommenteiksi, minkä takia
mitäkin tehtiin niin kuin tehtiin. Näin siksi, että myöhemmin voisi helposti
virkistää muistia vilkaisemalla yksittäistä tehtävää, eikä tarvitsisi penkoa
myös kirjoja. Kaikki muut kirjoittivat lähinnä lopputulokset, ja
vähimmäismäärän välivaiheita. Siksi toisten tekemien tuotosten käytettävyys
jatkossa eräänlaisena hakuteoksena oli huomattavasti heikompi.

P.V.

[Seppo Routimo]

Post by Asko Ikävalko

Minulla on koneella dataa, joka alun pierin
on tallennettu C-kasetille.

Nytpä päästiinkiin mielenkiintoiseen aiheeseen, kuinka vanhaa dataa
lukijoiden koneilta löytyykään?

Mulla on yksi Excel-taulukko tuloista/menoista viikkotasolla eri
kategorioissa. Eka vuosii siellä on 1991, edelleen täyttelen...
Tallessa myös edeltävät analogiset debet/kredit vihot 70-luvun lopulta
alkaen :)

[Reijo Korhonen]

Post by Asko Ikävalko
Sähkölaskuissa puolestaan oli se ongelma, että kun sieltä tulee kerran
vuodessa ne sähkön kulutuksesta kertovat graafit, niin ne pitää sieltä
PDF:stä kaivella. Oikeastaan pitää siis joka kuukausi avata se PDF, jos
ei ulkoa muista että minkä kuukauden PDF:stä ne tiedot löytyy.

Itse vasta rekisreröidyin oman sähkönmyyjäni palveluun ja imaisin sieltä
exeliin uppoavan tiedoston sähkönkulutuksestani tunnin tarkkuudella
viimeiseltä komelta vuodelta. Oli siinä ihmettelemistä mihin sitä sähköä
kuluu. Ihan nollassa ei käy koskaan, vaan aina on peruskuormaa päällä,
mutta vastaavasti 6 KW kiuaskaan ei paahda täysillä koko kylpemisaikaa.

Sähkölasku minulle tulee paperisena, niin ei tarvitse pelata niiden
pdf:en kanssa ;-) mutta eiköhän ne keksi laittaa maksuliseksi tälläiset
huvit. Luulenpa että lain mukaan saavat laittaa laskuun mukkan euron
lisää paperilaskua kohti.

Puhelinlaskun pdf joka tule sähköpostiin on minulla ihan asiallinen,
saamanlainen kuin tulisi paperisena ja ihan asallinen erittely siinä on.

Paperipostissa on ihan hyvä ja asialinen käyttöliittymä. Kun tulee töistä
kotiin, postiluukussa on se posti, johon pitää reagoida. Siitä tulee
rutiini. Sähköposti on epämääräisempi. Koneelle pitää erityisesti mennä
oli siellä asiallista asiaa odottamassa tai ei eli siellä käy joko liian
usein huuhailemassa tai liian harvoin, asiat unohtuu kun oikeaa
asiallista tekemistä muutenkin.

[Sami Setälä]

Post by Asko Ikävalko
Pari vuotta sitten tuo Keski-Uudenmaan Osuuspankkikin yksipuoleisesti
ilmoitti, että nyt siirrytään sähköisiin tiliotteisiin. Minä ilmoitin,
että ei käy, jolloin kyllä suostuivat säilyttämään paperisen tiliotteen.
Tietääkseni en tuosta maksa juuri mitään, kun (lähes) kaikki palvelumaksut
kuittaantuvat OP Bonuksilla.

Täällä tuo paperitiliote näyttäisi ilmeisesti maksavan 2,30e, joten
mieluummin kyllä selailen niitä verkossa sen vähän mitä tarvitsee.

Post by Asko Ikävalko
Ja sieltä Luottokunnan sivuilta kun palatiin Osuuspankin sivuille, niin
siinä vaiheessa se kyllä kysyi muistaakseni käyttäjätunnuksen ja salasanan
uudestaan.

Tuossa voi olla tapahtunut muutoksia jo senkin takia, että eihän Visan
laskuttaja ole enää Luottokunta vaan op-kotipankki. Mutta näköjään tekniikka
on todennäköisesti yleisesti ottaen muutenkin muuttunut tuosta kuvaamastasi
"ulkopuoliseen palveluun siirtymisestä", koska tosiaan laskujen kuvat
avataan uuteen ikkunaan ja ne voivat aueta eri paikoista. Itsellä
esimerkiksi jotkut laskut aukeavat Logican palvelimelta, jotkut taas jostain
"elmaeinvoice.net"-osoitteesta.

Post by Asko Ikävalko
Ongelma koskee erityisesti juuri Visa-laskua, koska e-laskupalvelu tarjoaa
oletuksena maksettavaksi vaan sen minimierän. Mistään muualta et näe koko
Visa laskun yhteissummaa, kuin avaamalla PDF:n.

Uskoakseni kokonaissumma näkyisi myös tuossa pankin sisällä näkyvässä laskun
"esikatselussa", jossa ainakin Saunalahden laskusta näkyy nuo normaalit
erittelyt, että mitä on mennyt puheluihin, mitä tekstareihin jne. Eli
luulen, että pdf-laskua ei tarvitsisi edes katsoa.

Post by Asko Ikävalko
Sähkölaskuissa puolestaan oli se ongelma, että kun sieltä tulee kerran
vuodessa ne sähkön kulutuksesta kertovat graafit, niin ne pitää sieltä
PDF:stä kaivella. Oikeastaan pitää siis joka kuukausi avata se PDF, jos ei
ulkoa muista että minkä kuukauden PDF:stä ne tiedot löytyy.

Sähköyhtiön oma sähköinen palvelu tuottaa nuo paljon mukavammassa muodossa,
tarvittaessa vaikka exceliin. Vähemmän vaivaa siitä pdf:n avaamisesta ja
omalle koneelle tallentamisesta on kuin paperilaskun käsittelystä,
rei'ittämisestä, mapittamisesta ja mapin säilyttämisestä.

Post by Asko Ikävalko
Jotenkin nuo paperilaskut muutenkin sopivat omaan luonteenlaatuuni
paremmin. Pöydällä lojuva lappunen muistuttaa olemassaolostaan aina kun
istuudun tietokoneen äärelle, kun taas sähköpostin inboxissa lojuva viesti
saattaa helposti unohtua sinne eräpäivän yli. Ja kun lasku on maksettu,
laitan siihen kynällä merkinnän. Inboxiin se lasku saattaa jäädä
makaamaan, jolloin miettii viikon päästä että tulikohan se maksettua vai
ei.

Aina kun nettipankkiin kirjautuu, pääsivulla on heti "hyväksymättömiä
laskuja x kpl" esillä keskeisimmällä kohdalla. Vaikea kuvitella että maksu
unohtuisi. Itse olen myös ollut hyvin "e-laskuvastainen", mutta nyt muutaman
tilattuani olen kääntynyt kyllä hyvin nopeasti siihen, että hittoako noita
paperilappuja on nurkat väärällään, kun asian voi hoitaa näköjään
kätevästikin. Jääpähän tuo viivakoodilukijakin tarpeettomaksi ennemmin tai
myöhemmin.

-Sami-

[Asko Ikävalko]

Post by Sami Setälä
Sähköyhtiön oma sähköinen palvelu tuottaa nuo paljon mukavammassa
muodossa, tarvittaessa vaikka exceliin.

Omalta sähköyhtiöltäni (Fortum) kyselin noita kulutustietoja puolisen
vuotta sitten, mutta sain vaan tylyn vastauksen että talouttani ei ole
kytketty ko. palvelun piiriin. Etäluettava mittari mulla kyllä on, mutta
ilmeisesti lukevat sitä vaan kerran kuukaudessa, eivätkä viitsi
niitäkään tietoja sinne extranetiinsä julkaista. Olen kyllä
rekisteröitynyt extranetin käyttäjäksi, mutta siellä ei näy mitään
kulutustietoja.

Post by Sami Setälä
Itse olen myös ollut hyvin "e-laskuvastainen", mutta
nyt muutaman tilattuani olen kääntynyt kyllä hyvin nopeasti siihen, että
hittoako noita paperilappuja on nurkat väärällään, kun asian voi hoitaa
näköjään kätevästikin.

Kokeilin kyllä Osuuspankin e-laskupalvelua ehkä 2 - 3 vuotta sitten noin
puolen vuoden ajan, mutta kun sen kautta oli mielestäni hitaampi ja
hankalampi maksella laskuja, niin irtisanoin ko. palvelun. Taidankohan
olla ainoa suomalainen, joka on tuon irtisanonut. :)

-Asko

[Reijo Korhonen]

Post by Asko Ikävalko

Post by Sami Setälä
Sähköyhtiön oma sähköinen palvelu tuottaa nuo paljon mukavammassa
muodossa, tarvittaessa vaikka exceliin.

Omalta sähköyhtiöltäni (Fortum) kyselin noita kulutustietoja puolisen
vuotta sitten, mutta sain vaan tylyn vastauksen että talouttani ei ole
kytketty ko. palvelun piiriin. Etäluettava mittari mulla kyllä on, mutta
ilmeisesti lukevat sitä vaan kerran kuukaudessa, eivätkä viitsi
niitäkään tietoja sinne extranetiinsä julkaista. Olen kyllä
rekisteröitynyt extranetin käyttäjäksi, mutta siellä ei näy mitään
kulutustietoja.

Kohta on Fortuminkin pakko taipua EU:n tahtoon, kun se määrää että
Fortumikin sinulle nämä tiedot tarjoaa tai itkee ja tarjoaa ;-)

[Reijo Korhonen]

Post by Asko Ikävalko
On kyllä mielenkiintoista nähdä millainen maailma on 20 vuoden päästä.
Luultavasti monessakaan kaupassa ei enää istu kassaneidit lukemassa
viivakoodeja, vaan asiakas rahastaa itse itseänsä Ikea-tyyliin. Ja
tuotteet tunnistetaan RFID-tageilla suoraan ostoskärrystä.

Taikka sitten maailma kuten Wall-E elokuvassa. Ihminen ei poistu kotoaan
ainakaan omin jaloin, vaan korkeintaan sähkövaunulla. Jos kerran
tuotteissa on RFID-tagi, niin ei mene kauankaan kun jääkaappi tietää
koska jotain tuotetta pitää ostaa ja tekee tilauksen nettiin halvimman
kilpailutuksen mukaan ja kuljetuspalvelu tuo sen ovelle.

Sähkökärryin kuljetettavat ihmiset ovat liikalihavia ja fyysiä kohtaamisia
on vähän, mutta onhan näitä virtuaalisia. Googlen lasitkin ovat kuopattu
typeränä ajatuksena, kun ihmisten konetunnistusta ruuhkista ei tarvita
mihinkään, kun ei ole ruuhkia, kun kaikki voivat pysyä mökeissään ja
Nordealla ei ole ollut konttoreitakaan pitkkin aikoihin eikä niissä
ihmisiä, rahapalveluthan voi hoitaa ihan hyvin ohjelmallisesti alusta
loppuun.

[Otto J. Makela]

Post by Asko Ikävalko

Post by Otto J. Makela
Herää vaan kysymys, mistä pidemmällä aikavälillä ne maksukykyiset
kuluttajat saadaan ostamaan näitä palveluita ja tuotteita kun kaikki
palkansaajat on potkittu niistä hommista?

En ymmärrä kysymystä. Ostamaan mitä palveluita, ja potkittu mistä hommista?

Jos kaikki palvelut ja tuotanto on automatisoitu, miten "perinteinen"
kapitalismi toimii kun ei ole enää olemassa maksukykyisiä palkansaajia?

[Reijo Korhonen]

Post by Otto J. Makela

Post by Asko Ikävalko

Post by Otto J. Makela
Herää vaan kysymys, mistä pidemmällä aikavälillä ne maksukykyiset
kuluttajat saadaan ostamaan näitä palveluita ja tuotteita kun kaikki
palkansaajat on potkittu niistä hommista?

En ymmärrä kysymystä. Ostamaan mitä palveluita, ja potkittu mistä hommista?

Jos kaikki palvelut ja tuotanto on automatisoitu, miten "perinteinen"
kapitalismi toimii kun ei ole enää olemassa maksukykyisiä palkansaajia?

Niin, mutta jos on olemassa muutama suurkapitalisti, jotka myy tuotteita
toisilleen, niin siitähän tulee lisää säästöä, kun pienellä
asikasmärrällä saadaan sama tuotto kuin ennen suurella. Joten mikä tämä
kehityksen pysäyttää ;-(