TJT2
2022-12-11 06:30:27 UTC
Allaoleva juttu oli telkkarissakin YLEn pääuutisissa:
x x x x
Huoltovarmuuskeskus halusi jättää hiilivoimaa pahan päivän varalle, mutta
piiput kaadettiin - tänä talvena niitä voi tulla ikävä
Energia-asiantuntija Mikko Karan mukaan Suomessa on turhaan tuhottu
hyväkuntoisia hiilivoimaloita. Toisenkinlainen suunnitelma oli olemassa.
x x
Satoja reikiä, ja niissä kymmeniä kiloja räjähdysainetta. Räjähdysten
sarja - ja lopulta valtava pölypilvi.
Pohjolan Voiman hiilivoimalaitos Kristiinankaupungin Karhusaaressa oli
odottanut lopullista kohtaloaan vuosien ajan. Laitoksen viimeinen hetki
koitti lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2020.
x x
Vastaava tapahtuma oli koettu alle kymmenen vuoden kuluessa Inkoossa,
Porissa (siirryt toiseen palveluun), Naantalissa ja Kotkassa. Vika ei ollut
näissä hiililauhdelaitoksissa, ne ovat olleet usein hyvässä kunnossa.
Kivihiilen aika Suomessa oli yksinkertaisesti päättymässä.
x x
Selvää oli, että yhteiskuntakin halusi hiilestä eroon niin nopeasti kuin
mahdollista.
Tänä talvena noita hiilivoimalaitoksia saattaa kuitenkin tulla ikävä, jos
sähkökatkot alkavat. Kun tuuli tyyntyy ja pakkanen kiristyy, Suomea uhkaa
sähköpula.
Suunnitelma oli olemassa: Hiilivoimaa säilöön kriisien varalle
x x
Kara on sitä mieltä, että Suomessa tuhottiin turhaan hyväkuntoisia
hiilivoimaloita, joista ainakin osa olisi pitänyt säästää pahan päivän
varalle.
x x
Kara ja Vehviläinen laskivat raportissa, että 30 miljoonan euron
vuosihinnalla voitaisiin pitkäaikaissäilöön laittaa 1 400 megawattia
hiilivoimaa. Hinta olisi mitätön nykyisiin ongelmiin verrattuna - ja tehoa
olisi lähes pienen ydinvoimalan verran.
Raportin oli tilannut Fortum, jolla oli pohdittavanaan Inkoon tuhannen
megawatin laitoskokonaisuuden kohtalo. Fortum patisti päättäjiä -
huoltovarmuusreservistä tulisi tehdä poliittinen päätös ennen kuin toimijat
sulkevat ja purkavat jäljellä olevat lauhdelaitoksensa.
Tämän jälkeen huoltovarmuusreservin perustaminen olisi liian myöhäistä.
x x
Huoltovarmuuskeskus ilmaisi huolensa useaan otteeseen (siirryt toiseen
palveluun) vielä vuosikymmenen lopulla, muun muassa kivihiilen
energiankäytön kieltävän lain valmistelun yhteydessä (siirryt toiseen
palveluun). Hiililauhdelaitosten perään haikailu ei siis ole pelkkää
jälkiviisastelua.
Poikkeusoloihin liittyvät riskit nähtiin, suunnitelmakin oli olemassa.
x x
Me kävimme ihan aidosti keskusteluja hallituksen ja ministeriön kanssa
siitä, pitäisikö Suomessa olla tällainen huoltovarmuusreservi. Ja olisiko
Inkoo tarkoitukseen sopiva voimalaitos. Saimme vastauksen, että ei nähty
tarvetta tämänkaltaiselle reserville, Fortumin sähköntuotannosta vastaava
johtaja Simon-Erik Ollus sanoo.
x x
Toisaalta Pohjolan Voimakin olisi laitoksensa todennäköisesti myynyt, jos
valtio olisi ostanut. Yhtiön toimittaman lausunnon mukaan päättäjiä ei
kiinnostanut.
x x
Huoltovarmuuskeskus ymmärsi tilanteen, mutta muutoin yhteiskunnassa ei nähty
asiaa kriittisenä vaan kyllä päättäjillä oli vahvana tahtona päästä irti
fossiilisista polttoaineista.
x x x x
https://yle.fi/a/3-12684225
Suomessa siis oli vielä muutama vuosi sitten valtava määrä hiilivoimaloita,
mutta sannamarinit ja muut vihervassarit päättivät tuhota ne, vaikka jopa
pahamaineinen huoltovarmuuskeskus ja teollisuus halusivat säilyttää ne
reservissä. Nyt puhutaan sähköpulasta ja sähkön hinta nousee, kun sitä ei
voi tuottaa halvalla omissa hiilivoimaloissa, vaan pitää ostaa ulkomailta
"ekosähköä". Paitsi että ulkomaillakin, ainakin joissain valtioissa,
paikalliset sannamarinit ovat ajaneet hiilivoiman alas, pystyttäneet jotain
tehottomia tuulimyllyjä...
x x x x
Huoltovarmuuskeskus halusi jättää hiilivoimaa pahan päivän varalle, mutta
piiput kaadettiin - tänä talvena niitä voi tulla ikävä
Energia-asiantuntija Mikko Karan mukaan Suomessa on turhaan tuhottu
hyväkuntoisia hiilivoimaloita. Toisenkinlainen suunnitelma oli olemassa.
x x
Satoja reikiä, ja niissä kymmeniä kiloja räjähdysainetta. Räjähdysten
sarja - ja lopulta valtava pölypilvi.
Pohjolan Voiman hiilivoimalaitos Kristiinankaupungin Karhusaaressa oli
odottanut lopullista kohtaloaan vuosien ajan. Laitoksen viimeinen hetki
koitti lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2020.
x x
Vastaava tapahtuma oli koettu alle kymmenen vuoden kuluessa Inkoossa,
Porissa (siirryt toiseen palveluun), Naantalissa ja Kotkassa. Vika ei ollut
näissä hiililauhdelaitoksissa, ne ovat olleet usein hyvässä kunnossa.
Kivihiilen aika Suomessa oli yksinkertaisesti päättymässä.
x x
Selvää oli, että yhteiskuntakin halusi hiilestä eroon niin nopeasti kuin
mahdollista.
Tänä talvena noita hiilivoimalaitoksia saattaa kuitenkin tulla ikävä, jos
sähkökatkot alkavat. Kun tuuli tyyntyy ja pakkanen kiristyy, Suomea uhkaa
sähköpula.
Suunnitelma oli olemassa: Hiilivoimaa säilöön kriisien varalle
x x
Kara on sitä mieltä, että Suomessa tuhottiin turhaan hyväkuntoisia
hiilivoimaloita, joista ainakin osa olisi pitänyt säästää pahan päivän
varalle.
x x
Kara ja Vehviläinen laskivat raportissa, että 30 miljoonan euron
vuosihinnalla voitaisiin pitkäaikaissäilöön laittaa 1 400 megawattia
hiilivoimaa. Hinta olisi mitätön nykyisiin ongelmiin verrattuna - ja tehoa
olisi lähes pienen ydinvoimalan verran.
Raportin oli tilannut Fortum, jolla oli pohdittavanaan Inkoon tuhannen
megawatin laitoskokonaisuuden kohtalo. Fortum patisti päättäjiä -
huoltovarmuusreservistä tulisi tehdä poliittinen päätös ennen kuin toimijat
sulkevat ja purkavat jäljellä olevat lauhdelaitoksensa.
Tämän jälkeen huoltovarmuusreservin perustaminen olisi liian myöhäistä.
x x
Huoltovarmuuskeskus ilmaisi huolensa useaan otteeseen (siirryt toiseen
palveluun) vielä vuosikymmenen lopulla, muun muassa kivihiilen
energiankäytön kieltävän lain valmistelun yhteydessä (siirryt toiseen
palveluun). Hiililauhdelaitosten perään haikailu ei siis ole pelkkää
jälkiviisastelua.
Poikkeusoloihin liittyvät riskit nähtiin, suunnitelmakin oli olemassa.
x x
Me kävimme ihan aidosti keskusteluja hallituksen ja ministeriön kanssa
siitä, pitäisikö Suomessa olla tällainen huoltovarmuusreservi. Ja olisiko
Inkoo tarkoitukseen sopiva voimalaitos. Saimme vastauksen, että ei nähty
tarvetta tämänkaltaiselle reserville, Fortumin sähköntuotannosta vastaava
johtaja Simon-Erik Ollus sanoo.
x x
Toisaalta Pohjolan Voimakin olisi laitoksensa todennäköisesti myynyt, jos
valtio olisi ostanut. Yhtiön toimittaman lausunnon mukaan päättäjiä ei
kiinnostanut.
x x
Huoltovarmuuskeskus ymmärsi tilanteen, mutta muutoin yhteiskunnassa ei nähty
asiaa kriittisenä vaan kyllä päättäjillä oli vahvana tahtona päästä irti
fossiilisista polttoaineista.
x x x x
https://yle.fi/a/3-12684225
Suomessa siis oli vielä muutama vuosi sitten valtava määrä hiilivoimaloita,
mutta sannamarinit ja muut vihervassarit päättivät tuhota ne, vaikka jopa
pahamaineinen huoltovarmuuskeskus ja teollisuus halusivat säilyttää ne
reservissä. Nyt puhutaan sähköpulasta ja sähkön hinta nousee, kun sitä ei
voi tuottaa halvalla omissa hiilivoimaloissa, vaan pitää ostaa ulkomailta
"ekosähköä". Paitsi että ulkomaillakin, ainakin joissain valtioissa,
paikalliset sannamarinit ovat ajaneet hiilivoiman alas, pystyttäneet jotain
tehottomia tuulimyllyjä...
--
--TJT--
--TJT--